Kaijan sivut

Tietokone

Ensimmäisen kerran tutustuin tietokoneeseen iltalukiossa, koneena oli Nokian MikroMikko 1 . Sen käyttöjärjestelmä oli CP/M ja käyttö oli tosi askeettista nykyisiin koneisiin verrattuna. Kone käytti Microsoftin GW-BASIC –ohjelmointikieltä, johon myöhemmin pääsin paremmin tutustumaan.

Spectravideo SVI-328 MK II, kuva Kokkolan asunnoltani vuonna 1988. Skannattu paperikuvasta. Tuolilla istuu tuolloin 12-vuotias serkkuni poika.

Ensimmäisen tietokoneeni, Spectravideo SVI-328 MK II, hankin lukion jälkeen. Sen ohjelmointikieli MBASIC oli lähes yhteneväinen GW-BASICin kanssa. Kapasiteetti oli vaatimaton ja hinta tähtitieteellinen nykykoneitten hinta-laatusuhteeseen verrattuna. Koneen mukana tuli myös CP/M-käyttöjärjestelmä, jonka ansiosta tekstinkäsittely sujui esimerkiksi WordStarilla.
Eivät sen aikaiset ohjelmatkaan olleet suuruudella pilattuja, 170 kilotavun lerpulle mahtui paljon tavaraa. Nyt ei enää mikään tallennustila tahdo riittää!

Monitorin alla on koneen superlaajennusyksikkö, jossa ovat mm. lerppuasemat ja sekä centronics- että 80-merkin näytön kortit. Muutoin näytön leveys on 40 merkkiä. Näyttötiloja vaihdettaessa (pieni vipu koneen sivussa, tehtiin vartavasten tätä yksilöä varten) piti kone käynnistää uudelleen. Varsinainen keskusyksikkö on näppäimistöosassa. Sen päällä oikealla näkyvä moduuli tekee ääkköset. Kirjoittimena on NLQ (Near Letter Quality) matriisikirjoitin Panasonic KX-P1091.

Ohjelmia oli vaikea saada ellei itse tehnyt. Tietokonekirjallisuus rajoittui muutamiin harvoihin, lähinnä englanninkielisiin teoksiin kunnes suosituimmille konemerkeille alkoi ilmestyä suomenkielisiäkin oppaita.

Ensimmäinen PC-koneeni oli Hyundai S-16 T.

  • prosessori 8088, 4.77 ja 8 MHz kellotaajuus
  • alunperin kaksi 360K lerppuasemaa, B-asemaksi oli laitettu 720K korppuasema
  • 32M korttikiintolevy lisätty, jolloin on saatu ns. XT-kokoonpano
  • MS-DOS 3.2 käyttöjärjestelmä, joka päivitettiin versioksi 3.3
  • keskusmuistia 640K
  • Genius GM-6+ -hiiri
  • Hercules-näyttö ja näytönohjain

Ohjelmia:

  • PC-MENU valikko-ohjelma
  • First Choice monitoimiohjelma (tekstinkäsittely, taulukkolaskenta, kortisto, tietoliikenne) + suomenkielinen käsikirja
  • First Publisher julkaisuohjelma + suomenkielinen käsikirja
  • Dr. Halo III piirto-ohjelma + englanninkielinen käsikirja

Ohjelmat, paitsi PC-MENU, olivat hiirikäyttöisiä. Kirjoittimena oli STAR NL-10 matriisikirjoitin, IBM Graphics emulointi.

Sitten tulivat Trifunic ja Pomi, joista minulla valitettavasti ei ole tarkempaa dokumentointia. Trifunicissa pyöri kuitenkin jo Windows - olisikohan ollut versio 2?
Pomiin (kuva vuodelta 2003) tuli ensiksi Windows 3.0.

Tulostimena on HP DeskJet 1215.

Fujitsu Siemens SCaleo T A64 320-61Fujitsu Siemens Scaleo T A64 320-61 palveli viisi vuotta  7.1.2005 - 17.4.2010. Koneessa on AMD Athlon 64 3200+ prosessori ja Radeon 9400 XT näytönohjain. Keskusmuistia koneessa on laajennuksen jälkeen 1024 Mt ja käyttöjärjestelmä on Windows XP Home. Kiintolevykapasiteetti on 200+40 Gt. Lisälevy on peräisin edellisestä koneesta.

Keskusyksikön päällä on Zip-levyasema ja laajakaistamodeemi. Korppuasemaa ei enää ole kokoonpanossa vakiona, joten hankin USB-porttiin liitettävän aseman, koska korppuja vielä on aika monta laatikollista. Toisaalta muistitikku on korvannut korpun. Tulostimena on Epson Stylus CX3650, näyttö on 17-tuumainen.

Tietokonetta käytän lähinnä tekstinkäsittelyyn, nettisurffaukseen ja pankkiasioitten hoitoon. Sopivia ilmaisia ohjelmia saa netin kautta aika hyvin. Miksikään guruksi tai nörtiksi en itseäni tunne vaan sormi tahtoo mennä tuon tuostakin suuhun, kun eteen tulee kinkkinen asia.

Nämä sivut olen aloittanut työväenopiston kotisivukurssilla vuonna 2007. Jatko olikin sitten oman harrastuksen varassa. Hankin saman ohjelman jota kurssilla käytimme. Näin toimin jonkin aikaa, kunnes vuonna 2012 lähdin uudelleen kurssille, tällä kerralla opettelin tekemään sivua koneesta löytyvillä ohjelmilla. Kankeasti se käy, ainakin alussa - oppia ikä kaikki!
Sivujen toimivuudesta toivon palautetta.

IBM ThinkPad 390

On erittäin mielenkiintoista todeta, miten kannettavienkin suorituskyky on vuosien kuluessa kehittynyt. Vuoden 1998 lopulla ostin hetken mielijohteesta kannettavan tietokoneen, IBM ThinkPad 390. Kone oli aikansa huippu. Sen hinta oli 10490 mk. Tällä hinnalla sai seuraavan kokoonpanon:

  • RAM-muistia 32 kt
  • Intel MMX Mobile Pentium 233 -prosessori
  • Windows 98
  • 12,1" TFT-näyttö
  • 2,5" kiintolevy, joka oli jaettu kahteen osioon: 1,99 Gt ja 1,02 Gt
  • CD-asema
  • Korppuasema
  • Sarja- ja rinnakkaisportti, USB-portti, infrapunaportti
  • Track Point -paikannuslaite, "tappihiiri"
  • Akku- ja verkkokäyttö, lisäakun mahdollisuus

Vuosien aikana on tullut hankituksi paljon erilaisia CD-romppuohjelmia, jotka eivät pöytäkoneessa kaikki toimi mutta joita olen kannettavan todennut pyörittävän ihan hyvin. Sen takia ajattelen pitää sen, semminkin kun pöytäkoneen uusiminen tuli jälleen ajankohtaiseksi. Mietin pitkään, olisiko parempi hankkia pöytäkone vai kannettava...

Acer Aspire M5811 ja HP Color LaserJet CM1312 MPFAcer Aspire M5811 valikoitui pitkällisen harkinnan seurauksena uudeksi keskusyksiköksi. Prosessori on Intel Core i5™ 750, keskusmuistia 8 Gt, Blu-Ray -levyjä lukeva levyasema, 1024 Gt kiintolevy ja 2 Gt Nvidia GeForce GT330 näytönohjain. Käyttöjärjestelmänä on 64-bittinen Windows 7 Home Premium.

Tietokoneet ovat tulleet aika tavalla edullisemmiksi suorituskykyyn nähden. Edellinen kone maksoi vajaat 1200 e, uusi noin 800 e.
Philipsin 17" näyttö (sekä sen päällä lepäävä web-kamera), Logitechin langaton näppäimistö ja hiiri sekä kaiuttimet ovat peräisin edellisestä koneesta - juuri tästä syystä päätin hankkia pöytäkoneen, että vanhan koneen käyttökelpoisia osia voi hyödyntää. Tulostimena on HP Color LaserJet CM1312 MPF.

Zip-asema vanhan koneen keskusyksikön päällä. Windows 7 ei tue rinnakkaisliitäntää, joten Zip-asema sai sen sijaan väistyä sivuun. Harmillista, sillä Zip-levyt ovat nykymitalla kovin pienestä kapasiteetistaan (100 ja 250 Mt) huolimatta osoittautuneet varmatoimisiksi tallennusvälineiksi vaikkapa tekstitiedostoille.

Yllättäen asemalle löytyykin käyttöä...

2.2.2011 tietokonelaitteisto täydentyi kannettavalla, Lenovo T60.
  • malli: 1952-CTO
  • Intel Core2Duo T5600 1.83 GHz prosessori
  • 2 Gt muistia (DDR2 sodimm)
  • 500 Gt kiintolevy
  • combi-asema - lukee dvd:tä, kirjoittaa cd:tä
  • 14.1" TFT-näyttö, resoluutio 1400x1050
  • integroitu Intel 945GM näytönohjain
  • Kosketuslevy ja tappihiiri
  • Sormenjälkitunnistin
  • sisäinen 802.11abg WLAN ja Bluetooth
  • suomenkielinen Windows XP Pro + lisenssi
  • Liitännät:
    - 1 kpl type II PC Card slot (PCMCIA) + 1 kpl EspressCard/54 korttipaikka
    - 3 kpl USB 2.00, iRDA, gigabit LAN (RJ45), RJ11.

Kuvassa kone on liitettynä telakkaan. Sen avulla kannettava on tavallaan mahdollista täydentää pöytäkoneeksi, sillä telakkaan voi liittää ulkoisen näytön, näppäimistön ja hiiren, jotka yhdistyvät kannettavaan samalla kun se painetaan telakkaan kiinni. Siinä koneen akku samalla latautuu ja kannen voi pitää kiinni koko ajan. Reissuun lähdettäessä kone on helposti mukaan otettavissa. Telakassa on lisäksi 4 USB-porttia, sarjaportti, PS/2-liitäntä vanhemman mallista hiirtä varten - ja rinnakkaisportti, jonka kautta saa vaikkapa zip-aseman toimimaan. Hiirenä on Acerin mukana tullut laser-hiiri.

Kone on ollut kovassa yrityskäytössä, joten sellaisen hankkiessa ottaa riskin. Vastaava malli käytettynä (100 Gt kiintolevy, gigatavu muistia sekä yksiytiminen prosessori ja ilman sormenjälkitunnistinta) oli hinnaltaan kuitenkin suurin piirtein sama, tosin telakka lisää hintaa samoin kuin uusi akku, sillä koneessa oleva oli tiensä päässä. Näin kokonaishinnaksi tuli noin 500 e.

Sormenjälkitunnistinta käytettäessä ei tarvitse muistella salasanoja. Tunnistimelle on kuitenkin ensin "opetettava" sormenjälki.

Mikäli skannaus epäonnistuu, on kirjoitettava salasana.

Lenovo ThinkPad on vahvaa sukua IBM ThinkPadille.

11.7.2013 laitteisto sai uuden jäsenen, iPad4, joka tietää taas uudenlaista opettelua, muun muassa kirjoittamaan virtuaalinäppäimistöllä ja muokkaamaan tekstiä ilman hiirtä. Samaten saa todeta, että tämä kone onkin kranttu, sillä se ei huoli kaikkia samoja ohjelmia kuin edelliset, johtuen käyttöjärjestelmästä, joka on iOS.

Matkapuhelin voi täydellisimmillään olla lähes kattavan laatuinen tietokone. Julkisen liikenteen varassa olevan on oleellista selvittää itselleen linja-autojen aikataulut ja reitit. Sellaiseen soveltuu hyvin Nysse. Tamperelaisesta nimestä huolimatta sovellus toimii myös pääkaupunkiseudulla, Oulussa, Jyväskylässä, Joensuussa, Kuopiossa, Lahdessa ja Turussa. Sovellus perustuu mm. kaupunkien julkaisemiin reaaliaikaisiin liikennetietoihin. Se on saatavissa Windows- ja Android-laitteille.

Vaikka en erikoisemmin tietokonepelejä harrasta, niin olen kuitenkin kokeillut muutamia verkkopelejä. Ne ovat siitä hyviä, että koneelle ei tarvitse asentaa mitään. Linkkisivulla on linkkejä muutamille sivuille, joilla on pelejä jokaiseen makuun :)

Sivua on päivitetty 26.4.2017

Kaija Tuuna 2012