Videonauhuri teki aikanaan mahdolliseksi ohjelmien katselun siirtämisen itselle soveliaampaan ajankohtaan. Se
mahdollisti myös mieleisten ohjelmien taltioinnin.
Tässäkin suhteessa on vuosikymmenien kuluessa tapahtunut valtavaa kehitystä. VHS-nauhurin on vähitellen korvannut kiintolevyllinen tallennin, jonka kapasiteetti on satoja kasetillisia. Ohjelmia on mahdollista katsoa siinä järjestyksessä kuin haluaa, poistaa tarpeettomat, editoida ja tallentaa DVD-levylle. Tilansäästö on jälleen huomattava VHS-kasetteihin verrattuna mutta kasettikirjaston omistajalle nauhuri on edelleen tarpeellinen. Tilanne on täsmälleen sama kuin musiikkiäänitteitten kanssa.
Digiaika sekoitti taas pakkaa. Jokaista
tallennuslaitetta kohti – olkoon se sitten VHS-nauhuri tai DVD-tallennin – tarvitsee hankkia oma digiboksi.
joka kaiken lisäksi ei osaa automaattisesti vaihtaa tallennuskanavaa kuten vanhat laitteet!
Pysyttele siinä sitten jatkuvasti kotona vahtimassa…
Tässä suhteessa tuntuu kehitys ottaneen taka-askeleen. Digiboksi ei sisällä edes polttavaa DVD-asemaa...
Vahtimisesta pääsee eroon hankkimalla tallentavan digiboksin, jossa on vähintään kaksi viritintä.
Tekniikan edistyessä joutavat jotkut vanhat laitteet väistymään - vuonna 1990
hankitussa putkitelevisiossa oli sentään hyvä kuva ja selkeä ääni!
Sivua on päivitetty 13.3.2012
Kaija Tuuna 2012