Kaijan sivut
Cygnus 2017
Cygnus 30 vuotta!
Juhla-Cygnus järjestettiin 27.-30.7. Imatralla, Immalanjärven rannalla
lähellä ensimmäisen Cygnuksen pitopaikkaa. Nyt paikkana oli
Päivärannan kurssikeskus.
Järjestäjinä olivat Ursa ja paikallinen tähtiyhdistys Etelä-Karjalan Nova.
Itse asiassa nyt oli jo 31. Cygnus-tapahtuma.
Pitkä matka oli kuljettavana ennen kuin olimme täällä asti.
Olimme matkakaverini kanssa päättäneet ehtiä perjantaiksi 28. päivä kello 13 lounaalle.
Läksin hieman kello 6 jälkeen Hervannasta linja-autoasemalle.
Varasin runsaasti aikaa, sillä liikenneolot olivat kaoottiset.
Aikaa kumminkin jäi kahvikupposen nauttimiseen ennen kuin klo 7:05 Lahteen lähtevä
pikavuoro saapui lähtölaituriin.
Lahdessa olin aikataulussa eli kello 9. Starttasimme oitis valtatietä 12 kohti Kouvolaa, josta
valtatietä 6 Imatralle saakka. Jossain vaiheessa tien varrelle ilmestyi opaste Via Carelia.
Utin ABC-asemalla ruokailimme, sillä vaikka kotona olin nauttinut aamiaista
niin ennen pitkää alkoi kuulua uhkaavaa murinaa....
Lappeenrannan molemmin puolin valtatie 6 ja
Kokkolasta Nuijamaalle vievä valtatie 13 kulkevat hetken aikaa yhdessä.
Imatralla otimme avuksi navigaattorin, jotta osaisimme oikeassa kohtaa poistua
valtatieltä kohti Päivärannantietä.
Infossa meidät kirjattiin saapuneiksi ja saimme majoitushuoneemme avaimet.
Lounaalle ehdimme hyvissä ajoin. Kyllä ruoka maistui pitkän ajomatkan jälkeen.
Ruoat (aamupala, lounas ja iltapala) olivat erittäin maukkaita.
Piha-alue on laaja, joten siihen sai hyvin pystytetyksi kaukoputkia ym. havaintovälineitä.
Asuntovaunuille ja -autoille löytyi paikat pihan reunamilta.
Telttailijat pystyttivät majapaikkansa puitten siimekseen ja nurmikolle.
Viiden tähden hotelli vs. viiden miljardin tähden hotelli.
Kumpi onpi antoisampi? Kuvan laatija tietänee.
Rantasauna lämpisi joka ilta ja sieltä oli hyvä pulahtaa Immalanjärven syliin. Vesi oli
yllättävän lämmintä.
Kotaan mahtui kerralla suuri joukko grillin ympärille ja luentojakin siellä järjestettiin.
Kodan edessä otettiin myös perinteinen yhteiskuva, jota varten tässä valmistaudutaan.
Pelkkiin maan tasalla oleviin kameroihin ei tarvinnut turvautua :D
Sää oli pääosin kaunis, perjantai-iltana taivas kuitenkin synkkeni, alkoi tuulla
ja kohta puhkesi rankkasade, jota kuitenkaan ei kestänyt kauaa.
Luentosali oli "oikeaoppinen" alaspäin laskeutuvine penkkiriveineen, joista sai otetuksi
esiin pöydän esimerkiksi muistiinpanojen tekoa varten.
Tulemme näkemään, että auringonpimennysretken suunnittelussa ei luovuutta puutu.
Täydellisen auringonpimennyksen linja kulkee USAn halki, minkä takia teemaksi
otettiin Vapaudenpatsas.
Kuvaajan on valittava sellainen kuvakulma, että "Vapaudenpatsaan"
soihdun päähän osuu pimentynyt Aurinko.
Herra Suwanit Wutsang NARITista (National Astronomical Research Institute of Thailand)
esitteli Shachoengsaon observatorion toimintaa. Sen sijaintipaikka on Chiang Mai
Thaimaan pohjoisosassa.
Pietarilaiset vieraat tähtiyhdistys Spagosta pyysivät meitä kylään :)
Ursan Bongaa Linnunrata -kampanja
Projektin sivut
Tietoiskuja eri aiheista, voisi kutsua myös harrastusmessuiksi.
Muinaissuomalainen tähtitaivas oli yksi tietoiskujen aihe, tässä kerrotaan Väinämöisen viikatteesta
(Orionin vyö)
Satelliittivastaanotto oli yksi tietoiskun aihe, odotettavissa oli mm. suomalaisen
Aalto-1 -satelliitin signaalia. Vastaanottoon tarvitaan antenni, tietokone ja tietokoneen
USB-väylään kytkettävä digi-TV -tikku.
Tietokoneen ruudulla näkyy satelliitin rata sekä muuta tietoa.
Aurinkoakin päästiin havainnoimaan.
Esillä oli lukuisia havainnointiin sopivia kaukoputkia.
Erikoinen projekti oli suunnitteilla illaksi. Erivärisiin lasipurkkeihin laitetaan palavia tuikkuja
ja purkit sijoitetaan maahan HR-kaavion mukaisesti.
Purkkien maalaaminen olikin suosittua puuhaa, josta erityisesti lapset tuntuivat suuresti nauttivan mutta
eipä muiltakaan intoa puuttunut.
Eräs tähtiharrastuksen muoto on piirtää kaukoputken näkymä. Tässä sinulaatiossa on kaukoputkessa
näkymässä kuun pintaa. Siitä sitten on tarkoitus laatia piirros.
Aurinkokunta-kierros kulki lähistön teitä pitkin ja kohteitten sijoittelu oli suhteessa aurinkokunnan
kokoon.
Muutama esimerkki. Mikähän vaihtoehto on oikein Merkuriuksen osalta?
Maa ja Kuu
Pluto "alennettiin" planeetasta kääpiöplaneetaksi 24.8.2006, jolloin se sai IAUn
(International Astronomical Union = Kansainvälinen Tähtitieteellinen Unioni) ylläpitämässä
pikkuplaneettojen luettelossa numeron 134340.
Kirppispisteellä oli mm. Maan ja Kuun kiertoliikkeitä havainnollistava telluurio.
Kammesta pyörittämällä Kuu kiertää Maata ja koko systeemi
puolestaan keskipisteen eli Auringon (lamppu) ympäri.
Valtakunnallinen #tähtiharrastuspäivä on vuosittainen tähtiharrastuksen teemapäivä.
Niissä merkeissä oli mahdollista ikuistaa itsensä tähtiaiheisen kankaan edessä.
Tähtiharrastuspäivää vietetään elokuun viimeisenä lauantaina. Ajankohdaksi on valittu hetki,
jolloin illat alkavat vähitellen tummentua.
Lauantaina iltanuotion ja letunnpaiston lomassa Veikko Mäkelä kertoi Cygnuksen 30-vuotisesta
historiasta. Paljon mielenkiintoista siinä onkin. Harrastuksen luonne ja välineet ovat suuresti
muuttuneet tuona aikana.
Puoli yhdentoista aikaan rupesi jo olemaan sopivan hämärää, joten ei kun läheiselle
lentopallokentälle rakentelemaan HR-kaaviota.
Hienolta näyttää!
Parhaiten kaavio pääsee oikeuksiinsa lintuperspektiivistä. Kuvauskopterissakin
on lentovalot.
Rauno Päivinen, joka on paikallisen järjestäjäseuran jäsen, kutsui Cygnuksen osanottajia tutustumaan
kotiobservatorioonsa. Vajan katto liukuu sivuun, jotta havaintoja isolla kaukoputkella
voi tehdä.
Cygnus-mukeilla oli vientiä. Logon on suunnitellut Linda Laakso. Erittäin kaunis toteutus!
KULTURELLISTA ANTIA Cygnus-matka tarjosi aika tavalla.
Noin 7500 vuotta sitten maankohoamisen seurauksena Saimaan vesimassat murtautuivat
Salpausselän läpi Vuoksenniskan kohdalla. Ajan myötä vedet uursivat ahtaan kalliorotkon, Imatrankosken.
Se on Suomen vanhin matkailunähtävyys.
Varsinkin 1800-luvulla Imatrankosken ihaileminen oli sangen muodikasta. Kertoman mukaan toi parhaimmillaan
14 junaa päivässä kävijöitä Pietarista. Rohkeimmat saattoivat ylittää kosken teräsvaijerissa killuvan
korin kyydissä. Teknisten ongelmian takia tämä huvi jäi melko lyhytaikaiseksi (1872-1883). Kosken yllä
järjestettiin jopa nuorallakävelynäytöksiä. Nykyturistit saavat ihaillakseen vain kosken pohjakiviä,
sillä voimalaitoksen työmaan takia ei koskinäytöksiä järjestetä 1917-1918.
Ei ole viisasta mennä seikkkailemaan edes kuivaan kosken uomaan - siellä on kuitenkin jonkin verran vettä ja kivet
ovat liukkaita. Sitä paitsi voimalaitoksen luukut saatetaan joutua aukaisemaan äkillisesti, jolloin
kuvan tilanne on todennäköinen...
Imatrankoski on houkutellut vieraita läheltä ja kaukaa. Kuuluisimpiin kuului vuonna 1772 Venäjän
keisarinna Katariina II. Brasilian keisari Pedro II jätti oman käyntikorttinsa 27.8.1876.
Venäjän keisari Nikolai I:n käskystä Imatrankosken ympärille perustettiin vuonna 1842 Kruununpuisto,
joka on Suomen vanhin luonnonsuojelualue. Alue sai osakseen venäläisten suosiota jo aikaisemminkin,
vuonna 1772 seudulla vieraili keisarinna Katariina II. Aikanaan vesi kuohui vapaasti puiston
alueella, joten siellä on runsaasti hiidenkirnuja.
Hiidenkirnu on kalliossa oleva kuoppa, joka on syntynyt, kun jääkauden jäätikköjen sulamisvesi
pyöritti isohkoa kiveä paikoillaan, jolloin se ajan mukana koversi kallioon kuopan. Monissa
hiidenkirnuissa saattaa olla pohjalla kivi, joka sen on synnyttänyt. Kuopan syvyys saattaa olla
useita metrejä ja koko vaihdella suuresti.
Imatran Impi -veistos on suunniteltu Eino Leinon runon "Imatran tarina" (1903)
pohjalta. Se kertoo Imatra-nimisen nuoren naisen ja hänen rakastettunsa Ontrein tarinan.
Onnettomien elämänkohtaloitten seurauksena he päättivät päivänsä kosken kuohuissa.
Myös todellisuudessa
on useita ihmisiä hukuttautunut koskeen ja muistomerkki on osoitettu heidän muistolleen.
Veistoksen on suunnitellut kuvanveistäjä Taisto Martiskainen ja vesialtaan arkkitehti Kari Pärssinen.
Muistomerkki on pystytetty vuonna 1972.
Vuoksi johtaa Saimaan vesiä Laatokkaan. Joen pituus on 156 kilometriä, josta 13 on Suomen
puolella. Imatran kohdalla joki muistuttaa järveä.
Lappeenrannassa, vanhan hautausmaan lähellä, sijaitsee JR 4:n (jalkaväkirykmentti 4.)
harmaagraniittinen muistokivi, joka on arkkitehti Reino Ahjopalon suunnittelema. Muistokivi on paljastettu v.1981.
JR 4 koottiin hieman ennen talvisodan alkua Lappeenrannan ja lähiympäristön miehistä.
Muistomerkin etupuolella on ns. Muolaan risti ja toisella puolella on lueteltu rykmentin keskeisiä
taistelupaikkoja.
Lappeenrannassa sijaitsee myös Suomen sotien 1939-1945 sotaorpojan muistomerkki "Sotaorpo",
jonka on suunnitellut Juhani Honkanen. Sen on 12.8.1912 lahjoittanut Lappeenrannan kaupungille
Kaatuneitten Omaisten Liitto ry.
Mustolan sulku Saimaan kanavan Suomen puoleisella osalla.
Mustolan sulussa vedenkorkeus on 7 mertiä.
Näkymä Mustolan sululta pohjoiseen, Saimaata kohti. Edessäpäin on Mälkiän sulku. Kolmas Suomen puolella
oleva sulku on Soskua. Kanavan pituus Suomen puolella on 23,3 km.
Kanavan kokonaispituus on 42,9 km
ja siinä on 8 sulkua, joista 5 on Venäjän puolella. Putouskorkeus Saimaalta Suomenlahteen on noin 75 m.
Saimaan kanavan vanha linjaus ja sen sulku on museoitu. Nykyinen uoma näkyy kuvan oikeassa laidassa.
Sulkuportin avaamisen apuväline.
Vuosina 1940, 1941 ja 1945 rakennettiin itärajamme puolustamiseksi puolustuslinja, jota kutsutaan Salpalinjaksi.
Se on noin 1200 kilometriä pitkä. Rakenteisiin kuului muun muassa 225 kilometriä kiviesteitä, joissa oli
yhteensä 350000 estekiveä. Kukin painoi noin 3 tonnia.
Salpa-aseman sijaintipaikka.
Nyt on kuvaajakin päässyt kuvaan :D
Rakenteisiin kuului
760 betonikorsua. Korsusta oli monesti
näkyvissä ainoastaan tällainen kupu, jonka alaosassa on tähystysaukkoja.
Tähystysaukolle vievät portaat. Korsun sisällä kulkeminen vaatii varovaisuutta, sillä oviaukot ovat aika matalia.
Ovetkin ovat jykeviä panssariovia.
Ampuma-aukko sijaitsee lähellä korsulle johtavaa kulkuväylää.
Korsun sisäänkäynti ja ampuma-aukko näkyy sen vieressä.
Salpalinja oli iso työmaa. Suurimmillaan työvoimavahvuudessa oli 35000 miestä, muonituksesta huolehti
2000 lottaa. Työmaan käytössä oli lähes neljännes maan sen hetkisistä kuorma-autoista.
Paluumatkalla kävimme syömässä Utin ABC-asemalla, jolla jo menomatkalla poikkesimme. Siellä on hieno lentokone.
Tieoja koneesta.
Kulttuuriantia oli tarjolla siinä määrin, että en ehtinyt enää Tampereelle klo 20 lähtevään viimeiseen linja-autoon. Yövyin Lahdessa ja klo 12 jatkoin matkaa Tampereelle. Seuraavaan Cygnukseen saakka, näkemiin :)
| Sivulle Tähtitiede | Cygnus 2005 | Cygnus 2008 | Cygnus 2013 | Cygnus 2014 | Cygnus 2015 | Cygnus 2016 | Cygnus 2017 | Sivua on päivitetty 1.8.2018 |
Kaija Tuuna 2012