Kaijan sivut

Cygnus 2017

30-vuotiscygnuksen logo Cygnus 30 vuotta!

Juhla-Cygnus järjestettiin 27.-30.7. Imatralla, Immalanjärven rannalla lähellä ensimmäisen Cygnuksen pitopaikkaa. Nyt paikkana oli Päivärannan kurssikeskus. Järjestäjinä olivat Ursa ja paikallinen tähtiyhdistys Etelä-Karjalan Nova. Itse asiassa nyt oli jo 31. Cygnus-tapahtuma.

Lähes perillä... Pitkä matka oli kuljettavana ennen kuin olimme täällä asti.

Olimme matkakaverini kanssa päättäneet ehtiä perjantaiksi 28. päivä kello 13 lounaalle. Läksin hieman kello 6 jälkeen Hervannasta linja-autoasemalle. Varasin runsaasti aikaa, sillä liikenneolot olivat kaoottiset. Aikaa kumminkin jäi kahvikupposen nauttimiseen ennen kuin klo 7:05 Lahteen lähtevä pikavuoro saapui lähtölaituriin.

Lahdessa olin aikataulussa eli kello 9. Starttasimme oitis valtatietä 12 kohti Kouvolaa, josta valtatietä 6 Imatralle saakka. Jossain vaiheessa tien varrelle ilmestyi opaste Via Carelia. Utin ABC-asemalla ruokailimme, sillä vaikka kotona olin nauttinut aamiaista niin ennen pitkää alkoi kuulua uhkaavaa murinaa....
Lappeenrannan molemmin puolin valtatie 6 ja Kokkolasta Nuijamaalle vievä valtatie 13 kulkevat hetken aikaa yhdessä. Imatralla otimme avuksi navigaattorin, jotta osaisimme oikeassa kohtaa poistua valtatieltä kohti Päivärannantietä.

Info Infossa meidät kirjattiin saapuneiksi ja saimme majoitushuoneemme avaimet.

Ruokala Lounaalle ehdimme hyvissä ajoin. Kyllä ruoka maistui pitkän ajomatkan jälkeen. Ruoat (aamupala, lounas ja iltapala) olivat erittäin maukkaita.

Pääovi Piha-alue on laaja, joten siihen sai hyvin pystytetyksi kaukoputkia ym. havaintovälineitä. Asuntovaunuille ja -autoille löytyi paikat pihan reunamilta.

Teltta-aluetta Telttailijat pystyttivät majapaikkansa puitten siimekseen ja nurmikolle.

Erilaiset hotellit Viiden tähden hotelli vs. viiden miljardin tähden hotelli.

Kumpi onpi antoisampi? Kuvan laatija tietänee.

Rantasauna Rantasauna lämpisi joka ilta ja sieltä oli hyvä pulahtaa Immalanjärven syliin. Vesi oli yllättävän lämmintä.

Yhteiskuvaan valmistaudutaan Kotaan mahtui kerralla suuri joukko grillin ympärille ja luentojakin siellä järjestettiin. Kodan edessä otettiin myös perinteinen yhteiskuva, jota varten tässä valmistaudutaan.

Helikopterikamera Pelkkiin maan tasalla oleviin kameroihin ei tarvinnut turvautua :D

Sade lähestyy Sää oli pääosin kaunis, perjantai-iltana taivas kuitenkin synkkeni, alkoi tuulla ja kohta puhkesi rankkasade, jota kuitenkaan ei kestänyt kauaa.

Luentosali Luentosali oli "oikeaoppinen" alaspäin laskeutuvine penkkiriveineen, joista sai otetuksi esiin pöydän esimerkiksi muistiinpanojen tekoa varten.

Auringonpimennysretken 
valmistelua Tulemme näkemään, että auringonpimennysretken suunnittelussa ei luovuutta puutu.

Pimennyslinja Täydellisen auringonpimennyksen linja kulkee USAn halki, minkä takia teemaksi otettiin Vapaudenpatsas.

Vapaudenpatsas Kuvaajan on valittava sellainen kuvakulma, että "Vapaudenpatsaan" soihdun päähän osuu pimentynyt Aurinko.

Vieraita Thaimaasta Herra Suwanit Wutsang NARITista (National Astronomical Research Institute of Thailand) esitteli Shachoengsaon observatorion toimintaa. Sen sijaintipaikka on Chiang Mai Thaimaan pohjoisosassa.

Vieraita Pietarista Pietarilaiset vieraat tähtiyhdistys Spagosta pyysivät meitä kylään :)

Linnunrata esiin Ursan Bongaa Linnunrata -kampanja
Projektin sivut

Tietoiskuja Tietoiskuja eri aiheista, voisi kutsua myös harrastusmessuiksi.

Muinaissuomalainen tähtitaivas Muinaissuomalainen tähtitaivas oli yksi tietoiskujen aihe, tässä kerrotaan Väinämöisen viikatteesta (Orionin vyö)

Satelliittivastaanotto oli yksi tietoiskun aihe, odotettavissa oli mm. suomalaisen Aalto-1 -satelliitin signaalia. Vastaanottoon tarvitaan antenni, tietokone ja tietokoneen USB-väylään kytkettävä digi-TV -tikku.

Vastaanottotietokone Tietokoneen ruudulla näkyy satelliitin rata sekä muuta tietoa.

Aurinkokaukoputki Aurinkoakin päästiin havainnoimaan.

Lisää putkia Esillä oli lukuisia havainnointiin sopivia kaukoputkia.

Purkkien maalausta Erikoinen projekti oli suunnitteilla illaksi. Erivärisiin lasipurkkeihin laitetaan palavia tuikkuja ja purkit sijoitetaan maahan HR-kaavion mukaisesti. Purkkien maalaaminen olikin suosittua puuhaa, josta erityisesti lapset tuntuivat suuresti nauttivan mutta eipä muiltakaan intoa puuttunut.

kuun piirrossimulaatio Eräs tähtiharrastuksen muoto on piirtää kaukoputken näkymä. Tässä sinulaatiossa on kaukoputkessa näkymässä kuun pintaa. Siitä sitten on tarkoitus laatia piirros.

Aurinkokuntakierros Aurinkokunta-kierros kulki lähistön teitä pitkin ja kohteitten sijoittelu oli suhteessa aurinkokunnan kokoon.

Merkurius Muutama esimerkki. Mikähän vaihtoehto on oikein Merkuriuksen osalta?

Maa ja Kuu Maa ja Kuu

Pluto Pluto "alennettiin" planeetasta kääpiöplaneetaksi 24.8.2006, jolloin se sai IAUn (International Astronomical Union = Kansainvälinen Tähtitieteellinen Unioni) ylläpitämässä pikkuplaneettojen luettelossa numeron 134340.

Telluurio Kirppispisteellä oli mm. Maan ja Kuun kiertoliikkeitä havainnollistava telluurio. Kammesta pyörittämällä Kuu kiertää Maata ja koko systeemi puolestaan keskipisteen eli Auringon (lamppu) ympäri.

Tähtiharrastuspäivän merkeissäValtakunnallinen #tähtiharrastuspäivä on vuosittainen tähtiharrastuksen teemapäivä. Niissä merkeissä oli mahdollista ikuistaa itsensä tähtiaiheisen kankaan edessä.

Tähtiharrastuspäivää vietetään elokuun viimeisenä lauantaina. Ajankohdaksi on valittu hetki, jolloin illat alkavat vähitellen tummentua.

30 vuotta Cygnuksia Lauantaina iltanuotion ja letunnpaiston lomassa Veikko Mäkelä kertoi Cygnuksen 30-vuotisesta historiasta. Paljon mielenkiintoista siinä onkin. Harrastuksen luonne ja välineet ovat suuresti muuttuneet tuona aikana.

HR-kaavion rakentelua Puoli yhdentoista aikaan rupesi jo olemaan sopivan hämärää, joten ei kun läheiselle lentopallokentälle rakentelemaan HR-kaaviota.

HR-kaavio Hienolta näyttää!

Lentovalot päälle! Parhaiten kaavio pääsee oikeuksiinsa lintuperspektiivistä. Kuvauskopterissakin on lentovalot.

Pellervo-observatorio Rauno Päivinen, joka on paikallisen järjestäjäseuran jäsen, kutsui Cygnuksen osanottajia tutustumaan kotiobservatorioonsa. Vajan katto liukuu sivuun, jotta havaintoja isolla kaukoputkella voi tehdä.

Matkamuisto :) Cygnus-mukeilla oli vientiä. Logon on suunnitellut Linda Laakso. Erittäin kaunis toteutus!


KULTURELLISTA ANTIA Cygnus-matka tarjosi aika tavalla.

Imatrankoski kuivillaanNoin 7500 vuotta sitten maankohoamisen seurauksena Saimaan vesimassat murtautuivat Salpausselän läpi Vuoksenniskan kohdalla. Ajan myötä vedet uursivat ahtaan kalliorotkon, Imatrankosken. Se on Suomen vanhin matkailunähtävyys.

Näköalapaikka Varsinkin 1800-luvulla Imatrankosken ihaileminen oli sangen muodikasta. Kertoman mukaan toi parhaimmillaan 14 junaa päivässä kävijöitä Pietarista. Rohkeimmat saattoivat ylittää kosken teräsvaijerissa killuvan korin kyydissä. Teknisten ongelmian takia tämä huvi jäi melko lyhytaikaiseksi (1872-1883). Kosken yllä järjestettiin jopa nuorallakävelynäytöksiä. Nykyturistit saavat ihaillakseen vain kosken pohjakiviä, sillä voimalaitoksen työmaan takia ei koskinäytöksiä järjestetä 1917-1918.

Kaiken varalta Ei ole viisasta mennä seikkkailemaan edes kuivaan kosken uomaan - siellä on kuitenkin jonkin verran vettä ja kivet ovat liukkaita. Sitä paitsi voimalaitoksen luukut saatetaan joutua aukaisemaan äkillisesti, jolloin kuvan tilanne on todennäköinen...

Kuuluisia vieraita! Imatrankoski on houkutellut vieraita läheltä ja kaukaa. Kuuluisimpiin kuului vuonna 1772 Venäjän keisarinna Katariina II. Brasilian keisari Pedro II jätti oman käyntikorttinsa 27.8.1876.

Hiidenkirnuja Venäjän keisari Nikolai I:n käskystä Imatrankosken ympärille perustettiin vuonna 1842 Kruununpuisto, joka on Suomen vanhin luonnonsuojelualue. Alue sai osakseen venäläisten suosiota jo aikaisemminkin, vuonna 1772 seudulla vieraili keisarinna Katariina II. Aikanaan vesi kuohui vapaasti puiston alueella, joten siellä on runsaasti hiidenkirnuja.

Hiidenkirnu Hiidenkirnu on kalliossa oleva kuoppa, joka on syntynyt, kun jääkauden jäätikköjen sulamisvesi pyöritti isohkoa kiveä paikoillaan, jolloin se ajan mukana koversi kallioon kuopan. Monissa hiidenkirnuissa saattaa olla pohjalla kivi, joka sen on synnyttänyt. Kuopan syvyys saattaa olla useita metrejä ja koko vaihdella suuresti.

Imatran impi Imatran Impi -veistos on suunniteltu Eino Leinon runon "Imatran tarina" (1903) pohjalta. Se kertoo Imatra-nimisen nuoren naisen ja hänen rakastettunsa Ontrein tarinan. Onnettomien elämänkohtaloitten seurauksena he päättivät päivänsä kosken kuohuissa.
Myös todellisuudessa on useita ihmisiä hukuttautunut koskeen ja muistomerkki on osoitettu heidän muistolleen.
Veistoksen on suunnitellut kuvanveistäjä Taisto Martiskainen ja vesialtaan arkkitehti Kari Pärssinen. Muistomerkki on pystytetty vuonna 1972.

Vuoksi Imatran kohdalla Vuoksi johtaa Saimaan vesiä Laatokkaan. Joen pituus on 156 kilometriä, josta 13 on Suomen puolella. Imatran kohdalla joki muistuttaa järveä.

JR 4:n (jalkaväkirykmentti 4.) muistokivi.Lappeenrannassa, vanhan hautausmaan lähellä, sijaitsee JR 4:n (jalkaväkirykmentti 4.) harmaagraniittinen muistokivi, joka on arkkitehti Reino Ahjopalon suunnittelema. Muistokivi on paljastettu v.1981. JR 4 koottiin hieman ennen talvisodan alkua Lappeenrannan ja lähiympäristön miehistä.
Muistomerkin etupuolella on ns. Muolaan risti ja toisella puolella on lueteltu rykmentin keskeisiä taistelupaikkoja.

Sotaorpo-muistomerkki Lappeenrannassa sijaitsee myös Suomen sotien 1939-1945 sotaorpojan muistomerkki "Sotaorpo", jonka on suunnitellut Juhani Honkanen. Sen on 12.8.1912 lahjoittanut Lappeenrannan kaupungille Kaatuneitten Omaisten Liitto ry.

Mustolan sulku Mustolan sulku Saimaan kanavan Suomen puoleisella osalla.

Sulkuportit Mustolan sulussa vedenkorkeus on 7 mertiä.

Saimaan kanavaa Näkymä Mustolan sululta pohjoiseen, Saimaata kohti. Edessäpäin on Mälkiän sulku. Kolmas Suomen puolella oleva sulku on Soskua. Kanavan pituus Suomen puolella on 23,3 km.

Kanavan kokonaispituus on 42,9 km ja siinä on 8 sulkua, joista 5 on Venäjän puolella. Putouskorkeus Saimaalta Suomenlahteen on noin 75 m.

Museokanava Saimaan kanavan vanha linjaus ja sen sulku on museoitu. Nykyinen uoma näkyy kuvan oikeassa laidassa.

Apuneuvo sulun avaamiseen Sulkuportin avaamisen apuväline.

Panssarivaunueste Vuosina 1940, 1941 ja 1945 rakennettiin itärajamme puolustamiseksi puolustuslinja, jota kutsutaan Salpalinjaksi. Se on noin 1200 kilometriä pitkä. Rakenteisiin kuului muun muassa 225 kilometriä kiviesteitä, joissa oli yhteensä 350000 estekiveä. Kukin painoi noin 3 tonnia.

Täällä olemme Salpa-aseman sijaintipaikka.

Nyt on kuvaajakin päässyt kuvaan :D

Näkyvä osaRakenteisiin kuului 760 betonikorsua. Korsusta oli monesti näkyvissä ainoastaan tällainen kupu, jonka alaosassa on tähystysaukkoja.

Portaat tähystysaukolle Tähystysaukolle vievät portaat. Korsun sisällä kulkeminen vaatii varovaisuutta, sillä oviaukot ovat aika matalia. Ovetkin ovat jykeviä panssariovia.

Tykki asemissa Ampuma-aukko sijaitsee lähellä korsulle johtavaa kulkuväylää.

Korsun sisäänkäynti Korsun sisäänkäynti ja ampuma-aukko näkyy sen vieressä.

Salpalinja oli iso työmaa. Suurimmillaan työvoimavahvuudessa oli 35000 miestä, muonituksesta huolehti 2000 lottaa. Työmaan käytössä oli lähes neljännes maan sen hetkisistä kuorma-autoista.

Antonov Paluumatkalla kävimme syömässä Utin ABC-asemalla, jolla jo menomatkalla poikkesimme. Siellä on hieno lentokone.

Tietoja koneesta Tieoja koneesta.

Kulttuuriantia oli tarjolla siinä määrin, että en ehtinyt enää Tampereelle klo 20 lähtevään viimeiseen linja-autoon. Yövyin Lahdessa ja klo 12 jatkoin matkaa Tampereelle. Seuraavaan Cygnukseen saakka, näkemiin :)

Sivulle Tähtitiede Cygnus 2005 Cygnus 2008 Cygnus 2013 Cygnus 2014 Cygnus 2015 Cygnus 2016 Cygnus 2017 Sivua on päivitetty 1.8.2018

Kaija Tuuna 2012