Tämänvuotinen Cygnus-tapahtuma järjestettiin 28.-31.7. Kannonkoskella, Piispalan leirikeskuksessa.
Kävin keskusteluja edellisellä leirillä kanssani majoittuneen henkilön kanssa, joka asuu Lahdessa
ja sovimme, että tulen junalla Jyväskylään, josta jatkamme yhdessä matkaa. Jyväskylän rallin
vuoksi oli teillä ajoittain tungosta, josta huolimatta pääsimme hyvin eteenpäin.
Kantatieltä 77 on erittäin hyvä opastus.
Kannonkoskentiellä opaste kertoo, että ihan hotellitason majoitusta
olisi tarjolla :)
Majoitustilana meillä oli paritalon puolikas, jonne mahtuu kahteen kerrokseen henkilöitä nukkumaan.
Alakerrassa on kaksi alkovia, joissa on kaksi petiä kummassakin. Näin saimme kummallekin
oman makuusopen ja tilaa tavaroillemme.
Yläkerrassa on vielä pedit viidelle henkilölle.
Oleskelutilassa on jopa televisio.
Majoitustiloissa on myös pieni keittiö, joka on hyvä siinä tapauksessa, että haluaa kokkailla
omatoimisesti. Meillä oli kyllä niin hyvät ruokailut, että tämä mahdollisuus
jäi oman onnensa nojaan. Limsaa, jugurttia, banaaneja sekä nuotiomakkaraa sentään kävimme
ostamassa ja ne saimme jääkaappiin kylmään.
Muita majoitustilojen varusteita on erilliset suihku- ja
wc-tilat sekä kuivauskaappi vaatteille. Toisin kuin edellisvuonna, sillä ei ollut paljon
muuta käyttöä kuin uimapuvun ja pyyhkeen kuivaamiseen.
Majoitusrakennuksen välittömässä läheisyydessä sijaitsee koulutuskeskus, jossa
pidettiin luennot.
Pimennysbongari kertoi jälleen mielenkiintoisesti reissuistaan.
Joukkomme mahtui hyvin luentotilaan. Seinällä olevasta kuvasta saattaa nähdä useita eri eläimiä.
Ruokalassa - nimeltään Piispantupa - oli usein tungosta, sillä samaan aikaan leirikeskuksessa oli kaksi suurta
sukukokousta, joitten osanottajat kävivät samaan aikaan syömässä.
Ruokalarakennuksen edessä on pöytiä, joten kauniilla säällä oli mukava ruokailla ulkosalla.
Sunnuntaina oli poikkeuksellisesti kovin sateista, jolloin, viisaasti kyllä,
päätimme jäädä sisälle ja kohta alkoi rankkasade, joka tosin kesti vain hetken.
Kuin kotiseutumuseoon tulisi...
Tervetuloa 1800-luvulle. Täällä kokee vanhanajan saunatunnelmaa. Lauteet sijaitsevat kahtapuolta
isoa kertalämmitteistä kiuasta, joka tarjoaa pehmeät löylyt. Perinteisesti valaistuksena olisi kynttilä,
jota paloturvallisuussyistä korvaa tuikku.
Vesi lämmitetään erillisessä kodassa muuripadassa - mihin sitä ei kumminkaan tarvitse sangoilla järvestä kantaa :)
Saunarakennuksen oikealla puolella sijaitseva rakennus on pukeutumistila.
Saunasta on vain muutama askel järveen. Se oli muutenkin ahkerassa käytössä, usein jo ennen aamiaista
kävimme virkistävällä uintiretkellä.
Työpaja sijaitsi koulutuskeskuksen terassilla.
Antenni satelliittivastaanottoa varten.
Tekiköhän kaukoputki kauppaansa?
Cygnusmaiseen tapaan erilaista syötävää meni suuria määriä iltanuotiolla.
Piispalassa on kanootteja sekä veneitä, joita voi halutessaan käyttää sekä ensimmäisen päivän
aktiviteetteina viikinkivenesoutua ja jousiammuntaa, joihin muutamat osallistuivat.
Alueella risteilee kauniita polkuja.
Paluumatkalla kävimme tutustumassa Saarijärven lukion pihalta alkavaan Arkin Polkuun,
jolla on Aurinkokuntamalli mittakaavassa 1:1 000 000 000. Lähtöpisteenä on tietysti Aurinko.
Tästä alkaa seikkailu :)
Tietoa Auringosta sekä suhteutettuna tähän pienoismalliin.
Seuraavassa lähimmät planeettamme pienoismallissa, ensiksi Aurinkoa lähinnä oleva
Merkurius.
Venus
Miltäpä Maapallomme näyttää planeettapolulla?
Maasta seuraava planeetta on Mars.
Marsin jälkeen on vuorossa asteroidivyöhyke.
Tästälähin etäisyydet kasvavat merkittävästi.
Nämä sijaitsevat pienoismallissamme niin kaukana, että veisi tosi kauan taivaltaa sinne asti.
Aurinkoa lähimpään tähteen, Proxima Centauriin, on pienoismallissamme suurin piirtein
saman verran matkaa kuin on Maapallon ympärysmitta!
Avaruudellisista sfääreistä erittäin realistisiin tunnelmiin. Kirkon pihassa sijaitsee
kuvanveistäjä Heikki Varjan (1918-1986) suunnittelema patsas Saarijärven Paavo,
joka tarina on monille tuttu Runebergin runosta.
Saarijärven salomailla asui
tilallansa hallaisella Paavo.
Perkas, hoiti ahkerasti maataan,
mutta Jumalalta kasvun toivoi.
Edellisen katkelman viimeinen säe on luettavissa patsaan etupuolelta. Toisella puolella on runon loppusäkeet
Pane leipään puolet petäjäistä
veihän naapurimme touon halla.
Viitasaarella sijaitseva Huopanankoski on Suomen vanhimpiin kuuluva urheilukalastuskoski,
jolle erityisesti kirjailija Juhani Aho on antanut mainetta.
Muutama koskesta noussut vonkale.
Juhani Aho majaili Kokon talossa tällä paikalla vuosina 1906-1920.
Tällöin hän kävi joka kevät ja syksy Huopanan koskella lohia onkimassa.
Ahon kirjoittamia perhokalastamiseen liittyviä tarinoita on WSOY julkaissut vuonna 1921 nimellä
"Lastuja 8: Lohilastuja ja kalakaskuja".
Paluumatkan Jyväskylästä Tampereelle tein linja-autolla.
Seuraava tapaaminen onkin sitten 30-vuotisen Cygnuksen merkeissä.
Sivulle Tähtitiede | Cygnus 2005 | Cygnus 2008 | Cygnus 2013 | Cygnus 2014 | Cygnus 2015 | Cygnus 2016 | Sivua on päivitetty 25.7.2017 |
Kaija Tuuna 2012