• Etusivu
• Tähän saakka
• Harrastuksia
• Haave todeksi!
• Linkkejä
• Vieraskirja

10.4.2009 - Extreme-lento - Kangasala, Ruutana

Toiveita herättävä reikä pilvissä - lentohenkilökunta on jälleen osunut oikeaan sään suhteen. Itseäni vaivasi taas lievä pessimistisyys Laukontorille saapuessani.

Matkustajat ilmoittautuvat lentoavustaja Kai Leinolle, jolta he saavat myös turvaohjeet.

Luotaus osoittaa suunnaksi melko lailla itään eli kaupungin keskustan yli. Tämän johdosta kalusto sijoitetaan lähtöpaikalla kentän länsipäähän, jotta pallolle tulee tarpeeksi tilaa eikä se ole vaarassa osua nousuhetkellä puihin.

Jälleen aika hauska, puuta muistuttava polttimen testiliekin kuvio.

Lentoavustaja Hannu Larimaa ankkuroi pallon auton sijasta puuhun. Ankkurointi tehdään joka tapauksessa, oli tuuli kuinka heikko tahansa...

Vapaaehtoinen huippuköyden päähän!

Ja taas harjoitellaan!

Olen saanut vapautuksen harjoittelusta jo useita lentoja sitten mutta silti kuuntelen lentäjän ohjeita, ettei vaan mitään ratkaisevaa pääsisi unohtumaan.

Lentohenkilökunnalla on selvästi muista erottuvat asusteet. He, jos ketkään, tietävät mitä laskeutumispaikalla saattaa tähän vuodenaikaan olla odotettavissa, joten he ovat sonnustautuneet sen mukaisiin jalkineisiin.

Matkustajatkin erottuvat hyvin muusta väkijoukosta " maihinnousukorttien" ansiosta - eipä juuri taida "jäniksiä" päästä lennolle mukaan :)

Variometri ja navigaattori on syytä nekin ankkuroida huolellisesti etteivät pääse putoamaan. Ilmailuradion joutuu lentäjä usein ottamaan käteensä, joten sitä ei oikein voi sitoa minnekään.

Kaasu otetaan pulloista nesteenä, ja sen takia ne poikkeavat huomattavasti esimerkiksi mökkikäyttöön tarkoitetuista kaasupulloista.

Aurinko on tullut sopivasti esiin, joten pallon varjo nousee kanssamme noin kello 18:34.

Kaksi- ja nelijalkaisia saattajia.

Hetkessä kipuamme Pyynikin näkötornin korkeudelle.

Pyynikin urheilukenttä

Suurin piirtein kuvan keskellä on Nalkalan kenttä, jolta ensimmäisenä vuonna noustiin ilmaan.
Eipä sinne tämänkertainen ilma-aluksemme mahtuisikaan.

Yliopiston lisärakennus Pinni.

Lentäjä kertoi vasta täältä yläilmoista keksineensä, mistä se on nimensä saanut!

Samaa voi sanoa esimerkiksi pääkirjasto Metsosta...

Rautatiellä ei ainakaan ole ruuhkaa.

Näsijärven jäälle ei ole enää asiaa! Vettä on jo jään päällä.

Iidesjärvikin luo aivan kohta jääpeitteensä.

Vihreäkattoinen pitkien rakennusten muodostama ryhmä on saanut nimen Kiinanmuuri - ilmeisesti suuren kokonsa takia.

Alhaalla oikealla näkyy Kalevankankaan hautausmaan kappeli.

Kekkosentie haukkasi valmistuttuaan aika palasen Litukan siirtolapuutarhasta.

Muotialan ja Korkinmäen asuinalueet.

Tavoittelemme jälleen pilvikorkeutta. Pieni pilvi on jo jäänyt alapuolellemme.

Puttaajat joutuvat vielä hetken odottelemaan,

Koilliskeskukseen nousee kaksi kilpailevaa tavarataloa Aitolahdentien ja Lahdentien risteyksen tuntumaan.

Suunta on kohti Vesijärveä laajojen metsien yli.

Aluksemme tekee merkillisiä suunnanmuutoksia - lieneekö ilmanpyörre?

Ylitämme voimalinjan - joita kuumailmapallon erityisesti on varottava!

Tampereen ja Oriveden välinen rautatie.

Ruutanantie

Ruutanan koulu

Lentäjän suunnitelmat eivät aivan toteutuneet - edessämme on Vesijärvi. Jääkansi pitää senkin aaltoja vielä aloillaan.

Mietteliääksi vetää lentäjämme Olli Luoman ilmeen...

Eipä ole saari paljon mökkiä suurempi!

Lennonjohdon vastuu meistä päättyy tähän. Nyt olemme sitten ainoastaan hakuporukan armoilla...

Tuolla niemessä oleva pelto taitaa osua tiellemme, joten sinne...?

Haralan harjulle on noussut tuhopoltetun tilalle uusi näkötorni.

Luistinrata on kohta tehtävänsä tehnyt.

Piruetit eivät oikein ole pysyneet aisoissa?

älleen on aika valmistautua laskeutumiseen.

Tulemme hiukan ravistelemaan puitten latvoja.

Maakosketus kello 19:31, muutaman pompahduksen jälkeen kori jää pystyyn, mikä onkin onni, sillä maaperä on aika vetinen. Täten...

... tehdään pallon siirto-operaatio lähemmäksi tietä.

Lentäjä pyytää muutaman matkustajan yksitellen siirtymään korin ulkopuolelle kehottaen heitä pitelemään painon korissa, samalla tunnustaen että hän alussa hieman liioitteli, sillä ei se pallo siitä noin vain karkaakaan taivaalle, että kajahtaa :)
Lentäjä määrittelee gps:n avulla sijaintimme  ja kertoo sen apujoukoille. He eivät kuulema olleet nähneet palloa kertaakaan!

Yhteistoimin ja -voimin saamme pallonkuvun jälleen siistiin pakettiin.

Lentäjä kertoo, että oli lennättämässä vihkiseuruetta ja laskeutuivat samaten hieman märälle pellolle. Hän sai sitten tehtäväkseen kantaa morsiamen kuivemmalle maaperälle. Näin saatiin perinteinen morsiamen ryöstö aikaiseksi :)

Kyllä kura meidänkin jalkineitamme koettelee.

Nyt voi rauhassa vetää henkisavut, se kun ilmassa on ehdottomasti kiellettyä - vaikka korissa on iso tupakansytytinkin...

Tulikohan apujoukoille nyt ajoitusvirhe? Yleensä he löytävät paikalle vasta sitten, kun kaikki on pakattu...???

Pelkkä raaka voima ei riitä korin siirtoon, sillä kuljetusalusta tarttuilee märkään maahan ja tuon tuostakin saa siivota olkia ja rapaa sen pyöristä.

Samalla tavalla siirretään pallopussikin - ja neljä naishenkilöä ajatteli tuoda sen tuosta noin vaan  kevyesti kahvoista vetämällä - mutta eihän se hievahtanutkaan!

Lentäjä on aikaisemmin toiminut Suomen Urheiluilmailuopiston rehtorina ja ajatteli ennen pallolentäjäksi ryhtymistään, että helppoa kuin mikä, lentää vain tunnin - mutta ei aavistanut joutuvansa ruumiilliseen työhön...

Ansaituksi lopuksi nautimme lasillisen kuohuvaa ja tietenkin saamme muistoksi diplomin.

Maanomistaja ehtii juuri sopivasti todistamaan vierailuamme tilallaan.

Kuten lähes joka lennolla, nytkin oli mukana useita synttärisankareita.

Jalkineet kyllä olivat melkoisessa siivossa. Hankasimme niitä kaikin voimin lumenrippeisiin, joita näkyi siellä täällä. Kepakolla siivosimme suurimmat kököt ja loppu jää kotona hoidettavaksi.

Noin kello 20:30 lähdemme paluumatkalle kohti Tamperetta.

Sivulle Haave todeksi!

Seuraava lento

Sivua on päivitetty 4.4.2012