• Etusivu
• Tähän saakka
• Harrastuksia
• Haave todeksi!
• Linkkejä
• Vieraskirja

3.4.2009 - Pilvien yläpuolella - Valkeakoski

Kuumailmapalloilua voisi verrata loton pelaamiseen. Lotossa useimmiten oman numeron viereinen numero on se oikea. Samoin peruuntuneen lentopäivän edellinen tai seuraava päivä olisi ollut mitä todennäköisimmin otollinen lennon onnistumisen kannalta.

Melko pian viime vuoden viimeisen lentoni jälkeen varasin paikan tämän vuoden ensimmäiselle lennolle, 1.3. Yhteensattumien vuoksi päädyin perumaan sen. Asia ei jäänyt harmittamaan, sillä heikon tuulen vuoksi lento jäi aika lyhyeksi. Sää oli erittäin kaunis ja tuntui hyvin keväiselle.

Seuraava lento viikkoa myöhemmin oli kuitenkin täynnä, joten sekin loistava tilaisuus meni ohi. Uusi yritys 14.3., jolloin puolestaan sää teki tepposensa. Sama tilanne oli 21.3., tuulta siinä määrin, että se ei ilmaan nousun aikaankaan olisi tarpeeksi tyyntynyt. 28.3. taas kilpistyi lumisateen uhkaan, joka kävikin toteen. Myös 2.4. toteutui ennustettu vesisade.

Lotossa onkin käynyt tämän vuoden alussa parempi onni. Kahdesti on tullut neljä oikein...

Lopultakin näyttää lennon suhteen valoisammalta. Tapaamispaikalla Laukontorilla kuitenkin muodostuu vesilammikkoon isoja renkaita. Katselen Ratinanvuolteeseen rakenteilla olevaa kävelysiltaa ja mietin, mahdetaanko tänä kesänä lainkaan päästä laivaristeilylle Pyhäjärvelle? Tehdäänkö siltaan mahdollisesti aukko laivoja varten?

Hetken kuluttua Linnan Pallon auto vyöryy paikalle, joten toiveita on lennon toteutumisesta? Kovin synkeältä kuitenkin näyttää taivas. Lentäjä Olli Luoma soittaa sääasemalle ja toteaa, että tällainen pieni tihkusade ei ole lennolle este. Pian seitsemän matkustajan joukko sijoittautuu autoon, ja keula kohti Pyynikkiä. Vettä vihmoo tuulilasiin koko ajan.

Matkustaja saa muistin tueksi turvaohjeet. Vaikka lentäjä ne kertookin ennen lentoa, ne saattavat lennon huumassa unohtua. Itselleni on niin tapahtunut useammin kuin kerran.

Lentolippukin kulkee kätevästi ohjeen mukana, ja koko komeus kiinnitetään nipistimellä takin liepeeseen, taskun suuhun tai muualle sopivaksi katsottuun paikkaan.

Lennon päätyttyä ohje ja lippu luovutetaan joko lentäjälle tai avustajalle.

Alkuvalmistelujen aikana taivas on selkiintynyt ja siellä köllöttelee puolikuu.

Seikkailu alkakoon!

Kuvan otti lentoavustaja Kai Leino.

Nousemme ilmaan noin 18:33.

Jäljet muodostavat hauskoja kuvioita lumelle. Korkealta katsoen näyttää ikäänkuin hiiri olisi siellä kävellyt!

Toisen lentoni lähtöpaikalle on noussut korkeita rakennuksia.

Viinikanlahti sulaa yleensä ensimmäiseksi. Se myös jäätyy viimeiseksi, esimerkiksi viime joulukuun 27. päivä käydessäni Pyynikin näkötornissa lahti, kuten koko Pyhäjärvikin, olivat vielä täysin sulia. 9. maaliskuuta lahdella näkyi ainoastaan kapea vapaan veden vyöhyke.

Veden yllä lentelee satamäärin lokkeja valkeina pisteinä.

Tämäkin jäälautta irtoaa varmaan pikapuoliin. Pyynikinsaariin ulottuu railo sekä vapaan veden reunasta että rannasta Trikootehtaan luota.

Näsijärvellä on vielä yhtenäinen jääpeite. Tummat laikut kertovat kuitenkin kevään sulattavasta vaikutuksesta.

Pereensaari, Viikinsaari, Lehtisaari ja pieni Lapiosaari ovat vielä hetken aikaa jään syleilyssä.

Pirkkahalli eli Tampereen Messu- ja Urheilukeskus, kuten sen nimi nykyisin kuuluu. Alueella on tehty huomattavia liikenteellisiä järjestelyjä.

Vähäjärvi - aikaisemmin Paskalampi - on vielä vahvasti jäässä.

Pirkkahallin lähellä sijaitsee toinen kuumailmapallojen nousupaikka Tampereella. Sen oikealla puolella sijaitsee Ilmailunkatu ja vasemmalla puolella kolmostie.

Tähän nousee lähiaikoina Ikea.

Noin kilometrin korkeudella vyöryy mahtavia pilviä. Nousemme niitten yläpuolelle.

Tänne puolestaan nousee Vuoreksen asuinalue. Alueella on monta pienehköä järveä, kuten Virolainen ja Pieni Virolainen. Ylhäällä on Särkijärvi ja oikealla Suolijärvi.

Hervanta.

Kipuamme yhä korkeammalle, joten pilvet jäävät alapuolelle.

Hervannasta Sääksjärvelle johtavan tien varressa sijaitsee tuleva Mäyränmäen asuinalue.

Talvella jään peittämät järvet erottuvat hyvin maisemasta. Keskellä on Koipijärvi, siitä hieman oikealle alas Merunjärvi ja vasemmalla Höytämönjärven Merunlahti. Aivan oikeassa laidassa näkyy Hervantajärven nurkkaa.

Monilahtinen ja -saarinen Höytämönjärvi Lempäälässä.

Aurinko heijastuu yläpuolisiin pilviin ja maata kohti muodostaen selvän pilarin.

Liikekaupunki Ideapark Lempäälässä.

Lentäjä kertoo, miten eräs hollantilainen lensi 90-luvun alussa kilpailussa Rozier-pallolla USA:sta Eurooppaan ja missasi sekä Ranskan että Brittein saaret...

Meidänkin lentosuunnitelmamme menivät uusiksi muutaman kerran. Lähtöpaikalla näytti, että laskeutuisimme Pirkkalan lentokentälle, minne lennonjohtokin toivotti tervetulleeksi. Seuraavaksi tähtäimessä oli Ideapark, joka sekin jäi pahasti sivuun.

Olisiko Ideaparkin katto hyvä laskeutumispaikka??? :)

Ei kuin uusia suunnitelmia punomaan! Auringonlaskuun on vielä lähes tunti, joten kiirettä ei ole.

Roineen aallot ovat vielä jääkannen alla. Etualalla ovat Vänninsalo ja Saarikylät.

Korkeimmillaan olemme 1781 m korkeudessa meren pinnasta.

Paikkani on korin takaosassa menosuuntaan nähden, joten on kurkotettava kameralla etuosassa olevien välistä tai päitten yli saadakseen kuvan. Kuinka ollakaan, laukaus osuu kohdalleen: Valkeakoski on edessämme! Suuntamme kuitenkin kääntyy jyrkästi oikealle melkein 90 asteen verran - muuten olisimme kai laskeutuneet melko lähelle Valkeakosken keskustaa?

Q-kirjain järvessä???

Sen alapuolella kulkee tie 130, eli vanha kolmostie.

Kauniita yläpilviä.

No jo on kumma! Eikö laskupaikkaa löydy?

Lieneekö tässä moottoripyöräily- tai -kelkkailurata?

Olemme jo matalalla. Onko tuon puun latvassa linnunpesä?

Löytyyhän se pelto, ja tiekin vieressä! Yksi sähkölinja on kuitenkin vielä edessä - pylväs näkyy kuvan vasemmassa reunassa. Nyt tiukka laskeutumisasento!

Kori on likellä kaatumistaan, ja se raahautuu jonkin matkaa peltoa pitkin jääden lopulta pystyyn.

Laskeudumme noin kello 19:50.

Pallo tarvitsee jälleen hieman talutusapua, sillä pellolla on " sitä ihtiään" :), ja lumen päällä ei pallon kupu sotkeennu sitä pakattaessa.

Suurella vaivalla sisään ahdettu ilma on nyt saatava pois!

Löytäähän se autonkuljettaja meidät lopulta. Avain ei nähtävästi ollut jäänytkään lentäjän taskuun, vaikka hän niin rupesikin hetken lennettyämme epäilemään :)

Läheisen talon asukkaat ovat varmaan jo asettuneet television ääreen uutisten katselua varten, tietämättä, että lähellä nostetaan malja ensimmäisille ilman valloittajille.

Hieman yli 21 olemme jälleen Laukontorilla. Ehdin vielä sopivasti klo 21:18 Hervantaan menevään linja-autoon.

Tiukkaa tämä lennolle pääsy teki - mutta se kannatti!

Sivulle Haave todeksi!

Seuraava lento

Sivua on päivitetty 4.4.2012