• Etusivu
• Tähän saakka
• Harrastuksia
• Haave todeksi!
• Linkkejä
• Vieraskirja

6.9.2005 - Ulkomaille Teiskoon - Kulkkila

Vielä yksi lento, sitten riittää tältä vuodelta. Näin olin päättänyt. Matkassa on kuusi henkilöä, joten korissa on hieman väljempää.

Ratinan suvannon rantoja käveleville on varmaan tuttu näky pallon nouseminen Nalkalan kentältä.

Tällä kerralla Ratinan stadionilla näkyy pelaajia. Toivottavasti ei peli mene totaalisesti sekaisin pelaajien unohtaessa työnsä ja ruvetessaan katselemaan taivaalle? Vastapuoli saisi näin maalin turhan helposti.

Pallo suuntaa matkansa kohti Teiskoa, taustalla näkyvän Aitolahden yli. Sen rannalla sijaitsee Lapinniemi ja Naistenlahti. Tosin en vielä tällä hetkellä tiedä, että seuraavalle lennolle nousen Naistenlahden venesataman jäältä...

Kaunis Erkkilän silta (valmistunut 15.6.1983) johtaa rautatien yli.

Olisivatpa tuulten haltiat ohjanneet meitä pari piirua oikealle, niin olisin pyytänyt lentäjää laskeutumaan valkoisen rakennuksen kohdalla alemmaksi ja näin olisin voinut huikata tähtitornin tasanteella oleville "hei te siellä alhaalla!" :) Olen joutunut luistamaan Tampereen Ursan kerhoillasta lentomme takia.

Oheisen kuvan otti tuntemattomaksi jäänyt matkakumppani.
Eihän muuten kukaan usko, että olen ollut kuumailmapallolennoilla :)

Eerolan suora on polkupyöräilijän painajainen - pitkä kuin nälkävuosi. Kuvassa näkyy siitä vain osa. Edes ilmasta käsin ei siitä saa täydellistä kuvaa. Eikä tietä pitkin kelatessa pääse lainkaan osalliseksi maiseman kauneudesta. Näkyy vain hieman puita, jokunen talo ja pellon reunaa.
Kuvan alalaidassa on hauskan näköinen lampi. Tieltä käsin ei edes tiedä sen olemassa olosta.

Aikanaan Eerolan suora yhtyy Teiskoon johtavaan tiehen. Sen oikealla puolella näkyvä järvi on ilmeisesti kasvamassa umpeen.

Metsä näyttävää ylhäältä katsottuna rahkasammalmättäiköltä. Tien reunalla näkyvä auto on varmaan varta vasten pysähtynyt meitä katselemaan?

Järveä ylittäessämme huomautan lentäjälle, että tässä sitä olisi epäkiitollinen laskeutumispaikka, minkä hänkin myönsi todeksi. Näyttää todella hetteiseltä. Pienellä lammella näkyy joutsenia, jotka lähestyessämme pyrähtävät lentoon.

Voimakas osasuurennos yllä olevasta kuvasta. Joutsenet näkyvät lammen reunassa. Kuva ei ole kovin hyvä, valitettavasti.

Vattulan kauniita maisemia.

Paarlahti, jota toisinaan kutsutaan Suomen vuonoksi, ulottuu Näsijärvestä kymmenisen kilometriä sisämaahan. Siinä on lukuisia isoja ja pieniä saaria, joissa näkyy mökkejä.

Varsin mielenkiintoinen ilmiö on veden pinnasta heijastuva pallo. Se näkyy silloin "alhaalta päin" ja mikäli kuvassa ei ole mitään vertauskohtia, on hyvin vaikea tajuta, katsotaanko ylös- vai alaspäin. Ilmiö saattaa olla hämmentävä. Tässä ei kumminkaan ole suunnista epäselvyyttä, sillä korin alla näkyy saaren nurkkaa ja vasemmassa yläkulmassa metsää.

Metsää on sanottu Suomen vihreäksi kullaksi, eikä suotta Näkymä, missä ei olekaan muuta kuin metsää, on hyvin yleinen. Asian tajuaa vasta tarpeeksi korkealta :)

Olli Luoma, lentäjämme.

Talojen vieressä virtaavan veden solina kuuluu koriin selvästi.

Jo kauan ennen kuin itse pystyn havaitsemaan kohdetta, lentäjä ilmoittaa meille, että laskeudumme tuon tornitalon lähelle. Lähemmäksi tultuamme näemme, että aukiota halkoo kaksi isoa sähkölinjaa, joten ihan näille pelloille, joista vilja on jo korjattu, emme voi laskeutua.

Sähkölinja onkin ainoa todellinen vaaratekijä kuumailmapallolla lentämisessä. Vaikka muutamia kertoja on Suomessakin jouduttu sen kanssa tekemisiin, vakavilta vaurioilta on vältytty.

Tornista tulee heti mieleen Muumitalo. Se on varsin viehättävä. Kuulemamme mukaan torni on rakennettu myöhemmin kuin itse talo.
Reittimme vie hieman sen ohitse ja pian kori nököttää jälleen viljapellon pientareella – tietysti ainoa korjaamaton pelto, toteaa lentäjämme sitä lähestyessämme. Tätä mieltä tuulien herrat kumminkin ovat tällä kerralla.

Päinvastoin kuin nousun, laskeutumisen huomaa yleensä varsin hyvin. Tällä kerralla laskeutuminen kumminkin oli äärimmäisen pehmeä.
Pari miesmatkustajaa pääsee lentäjän avuksi siirtämään koria paikalle, jossa pallon kaataminen onnistuu parhaiten aiheuttaen mahdollisimman vähän vahinkoa.

Lähtöpaikalla kupuun puhallettu ilma on saatava pois, jotta kupu voitaisiin pakata. Ilman matkustajien apua se olisikin hankalaa, ainakin kävisi paljon hitaammin.

Tilan isäntä tarjoaa traktoriapua varusteitten kuljetuksessa. Laskeutumispaikalle ei johtanut minkäänlaista tietä, ja näin sinne pitää kulkea viljapellon halki.

Laskeutumispaikan isäntä saa lentäjältä pienen lahjan, mikä on yleinen tapa lennoilla. Sen jälkeen nousimme autoon ja jätimme taaksemme Teiskon ja Kulkkilan kylän - jonne autonkuljettaja ei löytänyt ennen kuin sai koordinaatit.

Tällä kerralla lentäjä oli päättänyt, että kilistämme vasta palattuamme Nalkalan kentälle. Mahtoivat siinä ohikulkijat ihmetellä mitä oikein on tekeillä?