Palattuani laivaristeilyltä virisi mielessä koettaa kepillä jäätä: mikäli tämän päivän lennolla on tilaa, lähden mukaan. Näsijärvellä vallitsi pohjoistuuli, jonka perusteella suunnistin Pyynikin lähtöpaikalle. Siellä olikin pallokalusto odottelemassa. Kuumailmapallolennoillakin on "äkkilähtöjä" ja nyt sattui sellainen kohdalleni. Korissa oli vielä minulle tilaa.
Tämäntapainen pilvi uhkasi muutama päivä aikaisemminkin ja senpä takia ei
lennolle sitten lähdettykään.
Lentäjänä toimiva Juha Kaunisto pitää matkustajille puhuttelua.
Lentäjä sekä avustajat Harri Havinen ja Pauli Kiuru katsovat, minne hetken
kuluttua lähdemme. Suunta tulee olemaan lähes sama kuin eilenkin.
Tuuli oikuttelee ja vaihtaa alinomaa suuntaansa, joten pallon täyttö on aika haasteellista.
Pyynikin harju aiheuttaa tietynlaisia ilmavirtauksia, kun tuuli puhaltaa sen yli.
Harjun suojanpuolelle muodostuu pyörre, jossa virtaukset kääntyvät alakautta takaisin
harjua kohti.
Pallon pystyttäminen vaatii samaten suurta tarkkuutta, jotta kuvun
kääntyillessä ei liekki osu siihen.
Pallo on pystyssä mutta sen lentokelpoisuus on vielä kaukana. Se huojuu
puolelta toiselle ja kallistuu välillä lähes kokonaan kumoon, niin että joku
matkustajista sanookin kieputuksen olevan parempaa kuin Särkänniemessä :)
Polttimella saakin tuhautella pitkään...
... kunnes parisen minuuttia yli kaksikymmentäkaksi lentäjä suo pallolle
sen haluaman vapauden.
Kurssimme on jälleen kohti Pirkkalaa! Tuleeko tästä eilisen lennon toisinto?
Lentäjä ilmoittaa suunnaksi 180 astetta eli etelän maille...
On siinä kauppa poikineen...
Sääksjärvi
Höytämö, jonka vieressä kulkee tie Hervantaan. Järviä on jälleen paljon. Homattavimmat
ovat Pikku-Kyynärö, Höytämönjärvi, Koipijärvi ja Hervantajärvi ylimpänä vasemmalla.
Sääksjärvi on alhaalla vasemmalla.
Ideapark, jonka takana on Valkeakoski.
Oikeanpuolimmaisessa polttimessa näkyy jatkuvasti palava pilottiliekki,
joka saa siihen suihkutettavan nestemäisen kaasun syttymään.
Lempäälä
Kuokkalan asuinalue ja Pirkkalantie.
Hevoset ovat erittäin arkoja kuumailmapallon polttimen äänelle. Sen takia palloissa on
matalampiääninen ns. karjapoltin, jota käytetään eläinten lähettyvillä. Onneksi täällä
ei ole näkyvillä hevosia.
Lempäälän keskusta jää hieman sivuun reitiltämme.
Lentäjä rupeaa katselemaan laskeutumispaikkaa ja kehottaa matkustajia ilmoittamaan, jos
näkyvissä on jotain erityistä, kuten tällä pellolla sen poikki kulkeva sähkölinja.
"Älkää etsikö linjaa, vaan pylväitä", hän neuvoo.
Näppilänsalmen takana avautuu jälleen uusia peltoaukeita.
Vauhtimme on edelleen aika kova.
Vauhtimme on edelleen noin 28 km/h vaikka sen pitäisi alemmaksi tultaessa tyyntyä.
Jonnekin tuonne ennen järveä olevalle pellolle laskeudumme.
Lentäjä kehottaa valmistautumaan kovaan laskeutumiseen ja kertaa vielä ohjeet.
Ihmetellä pitää, miten hän itse pysyy kyydissä, kun ei voi pitää kahvoista kiinni -
selviääkö hän pelkästään pallon hallintaköysissä roikkumalla?!?
On meillä taitava lentäjä!
Kori teki pomppuja, kaatui, raahautui eteenpäin, nousi taas uutta pomppua varten ja muutaman kerran tätä toistettuaan jäi kumolleen pellolle.
Ajoituskin osui kohdalleen, sillä auringonlasku oli vain parin minuutin päässä.Laskeudumme eilisen lennon laskeutumispaikasta noin 10 km
Lempäälän suuntaan.
Kumollaan olevasta korista on helppo poistua. Itse olin alemmassa
osastossa. Toteamme, että rottinkikori on erinomaisen joustava tällaisessa
röykytyksessä, mitä saimme kokea.
Kaikki ovat selvinneet höykytyksestä ehjin nahoin.
Lentäjä uskoo meille pallon pakkaamisen siksi aikaa kun hän on
maanomistajaa tapaamassa.
Pallosäkin täyttäminen sujuu kuin ammattilaisilta, kuten lentäjä kehuu.
Hänen tehtäväkseen jää enää vaijerien niputtaminen päällimmäiseksi ja sulkijanarun
kiristäminen.
Apuvoimia saapuu!
Tämä jos mikään on tiimityötä.
Kello rupeaa lähestymään puoltayötä kun taas kunnioitetaan perinteitä.
Kuinkas tämä nimi lausutaan?
Matkustajien joukossa on ulkomaalaisiakin.
Sivulle Haave todeksi! | Seuraava lento | Sivua on päivitetty 2.4.2012 |
Kaija Tuuna 2012