Kaksi yritystä vallata uusia paikkakuntia on kokenut takapakkia. 17.5. ei edes tarvinnut lähteä Hyvinkäälle, sillä sateinen sää tuli väliin. 29.5. menin linja-autolla Valkeakoskelle, jossa Hämeen ammattikorkeakoulun lähellä oli suunniteltu ilmaannousupaikka. Meteorologit olivat ennustaneet mitä parasta lentosäätä. Tuuli kuitenkin yltyi entisestäänkin ja niin lentäjä joutui viheltämään pelin poikki.
Harmillista sikäli, että tällä lennolla olisin kokenut peräti kolme uutta asiaa: uuden paikkakunnan lisäksi olisin päässyt uuden lentäjän kyytiin pallolla, jossa en aikaisemmin ole ollut.Tapaamista myöhennettiin puolella tunnilla, klo 19:30.
Lentoavustaja Kai Leino lähettää ilmaan pilottipallon, jonka lentosuunnasta päätetään
lähtöpaikaksi Pirkkahalli.
Lentäjänä toimiva Olli Luoma kertoo matkustajille tulevia tapahtumia.
Toisena lentoavustajana on Harri Havinen. Uudella pilottipallolla varmistetaan
lentosuunta.
Minne se katosi?
Vaatisi varmaan kameran säätämisen "sarjatulelle", jotta polttimien testauksessa
syntyvän komean liekin erilaisine muotoineen saisi vangituksi?
Henkilökuntamme näyttää teille
ilma-aluksen varauloskäytävät...
Matkustajilla on hauskaa!
Poistuttuaan aluksesta varauloskäytävien kautta lennolle lähtevät kirjataan
matkustajaluetteloon.
Matkustajat seuraavat mielenkiinnolla ilma-aluksen valmistelua lentokuntoon.
Näkökulma korista käsin pallon ruvetessa nousemaan maasta.
Nousemme ilmaan noin klo 20:35 ja kohta allamme levittäytyvät Härmälän rakennukset.
Tampereen keskusta ja Hatanpään niemi.
Eteläpuistossa on meneillään Sauna Open Air -konsertti, jonka jytke kantautuu
korviimme. Savukoneen savukin on selvästi nähtävissä.
Lentäjä kertoo olleensa lentämässä Saksassa kaasupallolla ja ihmetelleensä, kun äkkiä
rupesi kuulumaan kovaa jyminää. Alhaalla kulki luotijuna, jonka ääni heijastui pallosta
koriin.
Suuntamme on ensin kohti Pyhäjärveä mutta kääntyy pikapuoliin jyrkästi oikealle. Lennämme
noin kilometrin korkeudella Kangasalan suuntaan.
Lakalaivan risteyksessä on ajoväyliä neljässä kerroksessa. On siinä
suunnittelijoilla ollut miettimistä.
Etualalla olevan pitkänomaisen Särkijärven taakse nousee lähiaikoina
Vuores, kaupunginosa Tampereen ja Lempäälän rajan tuntumaan.
Tästä suunnasta on nähtävissä, että Särkijärvi ja Lahdesjärvi ovat
yhteydessä toisiinsa.
Hervannan ympäristössä on vielä paljon metsää.
Hallila ja Hervannan valtaväylän takana Lukonmäki. Vasemmalla kulkee moottoritie.
Kaukajärven takana häämöttää Vesijärvi, jonka takana puolestaan Längelmävesi.
Hervantajärvi metsien syleilyssä.
Hervannan vesitornista avautuu mahtava näköala Tampereen keskustaan.
Hervannan valtaväylää siirrettiin hieman vasemmalle, jotta liikekeskuksen
laajentaminen olisi mahdollista.
Hervannan laskettelurinne ja hyppyrimäki.
Lukonmäki ja Finninmäki sijaitsevat aika tavalla Hervantaa alempana.
Etelä-Hervanta ja Teknologiakeskus Hermia
Ruskon teollisuusaluetta
Levonmäki ja Annala Kaukajärven eteläpuolella.
Siirrymme vähitellen Hervannasta Kangasalan suuntaan. Tuuli on aika heikko, joten
kovin pitkä ei tästä lennosta tule matkallisesti.
Peltojen reunalla kulkee Tampereen ja Kangasalan raja. Ruskontieltä Saarenmaantielle
kulkee hyvä oikotie.
Olemme olleet matkalla nelisenkymmentä minuuttia.
Näkymä Roineelle.
Nytpä selviää, miten Saarenmaantieltä pääsee voimalinjaa kulkevalle tielle.
Valkeakosken savuista lentäjä katselee ilmavirtauksia ja päättelee
niitten perusteella, miten tuulet eri korkeuksilla puhaltavat.
Saarenmaantieltä erkanee jälleen vaihtoehtoinen reitti.
Marjamäen Pajutila
Kangasalan maisemia.
Vehoniemen harjun takana avautuu jälleen uusia järviä.
Liuksialan koulu
Takanamme kultaa ilta-aurinko Näsijärven pintaa.
Laskeutuessamme alemmaksi alkaa kurssimme suuntautua vasemmalle kohti
Suoramanjärveä, jonka takaa lentäjä on löytänyt laskeutumispaikan.
Uimarit roiskivat vettä vastauksena vilkutuksiimme.
Valmistaudutaan laskeutumiseen...
Muutaman pompun jälkeen seisoo kori jälleen tukevasti maankamaralla kello
21:56, Suoramanjärven rannalla.
Heikosta tuulesta johtuen oli keskinopeutemme vain noin 11 km tunnissa ja matkaa kertyi
16,3 km.
Lentäjä on laskeutunut tänne aikaisemminkin ja tietää, miten pitää
menetellä. Muutama matkustaja saa luvan nousta korista ja lentäjän pitäessä palloa pienellä
korkeudella maanpinnasta se siirretään pellolta tielle. Näin aiheutetaan kasvustolle
mahdollisimman vähän haittaa. Sen jälkeen kori käännetään poikittain.
Lentäjän ohjeen mukaan miehet vetävät huippuköydestä...
... lentäjän avatessa huippuventtiilin ja tyhjentyvän kuvun vajotessa maahan.
Pakkaamista varten pallon kupu kasataan siistiksi letkaksi tien
reunaan, kun siitä ensin on loputkin ilmat puristettu ulos.
Pallo sullotaan pussiin, josta se lähtöpaikalla oli vedetty ulos ja jälleen on
ihmeteltävä, miten se sinne yleensä mahtuu :)
Korin varustus puretaan ja se ynnä pallopussi siirretään peräkärryyn.
Taas tarvitaan voimia.
Päätösseremonioitten aika
Näin juhlistivat ensimmäisetkin aeronautit saavutustaan 21.11.1783.
Pieniä vahinkoja sattuu silloin tällöin.
Mukana oli henkilö, joka sai lennon 80-vuotislahjakseen. Hän oli iki-ihastunut ja erittäin tyytyväinen kokemukseensa ja sanoi tulevansa uudelleen täyttäessään 90 vuotta.
Vanhin kuumailmapallolla lentänyt henkilö Suomessa on ollut 104-vuotias.
Sivulle Haave todeksi! | Seuraava lento | Sivua on päivitetty 10.12.2015 |
Kaija Tuuna 2012