Kuumailmapallo on ilmaa kevyempi kun se liikkuu taivaalla, mutta sen massa on valtava. Pallon kuvun tilavuus voi olla esimerkiksi 8500 m³. Kuutiometri ilmaa painaa kilon. Näin kuvussa oleva ilma painaa 8500 kiloa. Itse kupu painaa muutamia satoja kiloja, lisäksi tulee korin, kaasupullojen ja matkustajien paino. Yhteispainoksi kehittyy äkkiä kymmenisen tonnia!
Näin suuren massan pitämiseksi paikallaan pallo täytyy ankkuroida tukevasti. Siihen
käytettävä köysi on aivan muunlaista materiaalia kuin rautakaupasta metritavarana saatava.
Ankkurointiin käytetään yleensä vetoautoa - mikäli se nousee ilmaan, on tuuli aivan liian
kova :) Köysi voidaan solmia myös esimerkiksi tukevan puun ympärille.
Saavuttuani lähtöpaikalle ihmettelen, missä palloväki on, sillä pallokalusto on siististi
parkkeerattuna. Toisen peräkärryn vetoautokin on poissa, joten lienevätkö he lähteneet
hakemaan evästä matkalle??
Osoittautuu, että aamulennon peruunnuttua he olivat jättäneet kaluston odottamaan iltalentoa
ja lähteneet toisella autolla kotimatkalle.
Täsmälleen määräaikaan kello 19 mennessä ovat matkustajat saapuneet paikalle ja
päälentäjä Olli Luoma saattaa pitää alkupuhuttelun. Sen jälkeen hän jakaa lennätettävät
kahteen ryhmään, sillä lähdössä on kaksi pallokuntaa - 24 henkilöä.
Lukuisa yleisöjoukko on jälleen saapunut seuraamaan lennätystä.
Itsekin olen useasti tullut lähtöpaikalle yleisön ominaisuudessa, sillä lennon valmistelu
on mielenkiintoista seurattavaa samoin kuin itse lentoon lähtökin.
Polttimen asennuksessa tarvitaan usein avustajia, että saadaan tukisauvat paikalleen.
Lentäjänä toimii Jukka Ollikainen ja maahenkilöinä Sinikka Ollikainen sekä Juha
Kaunisto.
Lentäjillä on hieman erilaisia tapoja hoitaa matkustajiensa informointi. Jukka Ollikainen
kertoo pallon varustelusta ja rakenteesta, erittäinkin turvallisuusnäkökohdista ja
tietysti painottaa oikean laskeutumisasennon merkitystä.
Eikä aikaakaan, kun pallot alkavat raivoisan kilpapullistelun.
Sen aikana ne vuorotellen lähentyvät ja loittonevat toisistaan, sillä tuulta on hieman
yläkanttiin, joten ne myös aaltoilevat aika tavalla.
Suuremman pallon huippuköyteen tarvitaan useampia vetäjiä.
Pallon hallinnassa käytettävät köydet ovat kiinnitetyt kupuun, jotta ne eivät vahingoittuisi
polttimen liekeissä.
Kuumatäytössä sekä lentäjä että avustajat joutuvat herkästi taipumaan pallon liikkeisiin.
Pystyttämisessä menee helposti puoli pulloa kaasua, minkä takia siihen usein varataan oma
pullo, joka sitten ennen ilmaan nousua poistetaan korista.
Pallon noustessa pystyyn tuuli tarttuu siihen kuin purjeeseen. Tämän johdosta kori saattaa
keinahdella kuten kiikkerä vene aallokossa. Se vakautuu saadessaan painolastia.
Koriin nousu lienee helpompaa kuin sieltä pois tuleminen. Kolot toimivat tikkaina ja
tukisauvoista sekä polttimen kehyksestä voi tarvittaessa ottaa tukea.
Kuvun alaosan uloke, "skuuppi", toimii ohjaamalla tuulenpuuskan palloon ja näin pitää
painetta sen sisällä. Joissakin palloissa alaosa kiertää täyden ympyrän. Tällä "hameella
" on sama merkitys.
Naapuri nousee...
... kun me vielä pöhistelemme, keikumme, ...
... kiljumme kuin Särkänniemessä konsanaan - tämä on kuitenkin aivan erilaista kuin
tornadopyöritykset...
... ja noin kello 20:30 nousemme ilmaan.
Kukaan ei vielä ole uskaltautunut uimasille.
Kesäteatterin lavasteita pystytetään jo.
Teatteriyleisöllä on hyvä mahdollisuus katsoa myös "tositeatteria".
Kaupungin keskustaa etelän suunnasta.
Joko lopulta koittaisi onni nähdä kotokulmiaan läheltä? Aikaisemmilla lennoilla on menty aina
matkan päästä.
Olen taas väärällä puolella koria...
Lahdesjärven ABC-asema.
Särkijärveä ja Lahdesjärveä yhdistää kapea väylä.
Hervannan vesitornin (rakennettu vuonna 1983) näköalatasanne on mitä parhain
kuumailmapallojen bongauspaikka. Näkymä joka suuntaan on avara. Pallot kylläkin ovat useimmiten
kulkeneet jonnekin muualle kuin Hervantaan päin aina kun olen tornissa ollut.
Muutenkin näkymät tornin 17-kerroksista taloa vastaavasta korkeudesta ovat huikeat varsinkin
kun Hervanta itse sijaitsee 50 m muuta kaupunkia korkeammalla.
Tasanne on autio ja tyhjä. Nyt ei kuitenkaan ole edes jääkiekko-ottelua...
Suolijärvellä on myös talviuintipaikka.
Hervanta laajenee vauhdilla. Uudehko Ruutiniityn asuinalue Sääksjärvelle johtavan tien
vieressä.
Hervannan nimikkojärvi
Klikkaa kuva suuremmaksi uuteen
ikkunaan!
Insinöörinkadun ja Hervannan valtaväylän välissä sijaitsee laajennettu liikekeskus.
Muita huomattavia kohteita ovat mm. Ahvenisjärvi, Mikontalo, Seitsemän veljestä (seitsemän
kulmikkaan kerrostalon ryhmä, jossa talot on nimetty Jukolan veljesten mukaan),
Teknillinen yliopisto ja Poliisikoulu.
Tampere on teatterikaupunki, niinpä Etelä-Hervannan kadut on nimetty tunnettujen tamperelaisten
näyttelijöitten mukaan.
Järvi näennäisesti tiettömän metsän keskellä.
Roine siintelee Hervannan kaakkoispuolella.
Naapuripallo vuoroin lähestyy, etääntyy, nousee ja laskeutuu - hakien sopivia ilmavirtauksia.
- Ja vielä puhutaan tonttipulasta, toteaa eräs matkustaja avaria maisemia
katseltaessa.
- Ja puupulasta, lisää siihen toinen.
Tie kiemurtelee hauskasti sähkölinjaa myötäillen. Järvi on Houkanjärvi.
Herää kysymys, mitä tehdään mikäli polttoaine rupeaa yllättäen loppumaan keskellä metsää?
- Silloin ei auta kuin laskeutua jollekin sopivalle hakkuuaukealle, jättää kalusto siihen ja palata aamulla täysien pullojen kanssa, vastaa lentäjä.
Iso-Salmus ja sitä kiertävä tie.
Majavako siellä kuljettaa rakennustarpeita?
Upea näky! Vesi heijastaa sekä taivaan sineä, pilviä että pallomme!
Kuvaa klikkaamalla näet erään matkustajan kuvaaman videon.
Nazcan linjoja täälläkin?
Paljon proosallisempaa - ojitettua maastoa.
Kurssimme kääntyy hieman oikealle, kohti Valkeakoskea.
Olemme nyt lentäneet reilun 45 minuuttia ja laskeutumispaikan etsiminen alkaa olla
ajankohtainen. Sopivaa lentolinjalle sattuvaa peltoaukeaa ei vaan ole näköpiirissä.
Kanssamatkustajat pitävät hauskaa viime hetkellä kyydistä pois jääneen tuttavansa
kustannuksella. He arvelevat hänen yksinkertaisesti jänistäneen. Hän oli yksi useista
tämänkin lennon synttärisankareista.
- Ostetaan hänelle tästälähin joka syntymäpäiväksi kuumailmapallolentolippu lahjaksi!
Toinen pallo on seurannut meitä milloin korkeammalla, milloin matalammalla kadoten välillä
katveeseemme.
Paitsi lennonjohtoon, lentäjä pitää yhteyttä myös palloa seuraavaan maahenkilöstöön.
Aina auki olevasta ilmailuradiosta kuulemme silloin tällöin naapuripallonkin lentäjän
keskustelua lennonjohdon kanssa.
Laskeutumispaikka löytyy noin tunnin lennon jälkeen. Kuvan keskellä
oleva pelto osuu lentolinjallemme. Ihan Valkeakosken keskustaan saakka emme näin pääse.
Mikähän metsätuho täällä on käynyt? Näemme hämmästyttävän määrän pystyyn
kuolleita puita.
Tiekin kulkee sopivasti lähellä laskeutumispaikkaa. Vielä on ylitettävä muutama puu, jotka raapivat
korin pohjaa. Kuitenkaan emme katko niitä.
Kyydissä on muutama Vehmaisissa asuva matkustaja, jotka muistivat viimekesäisen
laskeutumisen koulun kentälle.
Laskeutumisaikamme on noin 21:38.=>
Lentäjä avaa huippuventtiilin, jotta pallo saadaan "tapetuksi" - ilmat pois!
Huippuköyteen tarvitaan jälleen vetäjiä.
Pallon tyhjennys ei ole kovin helppoa, sillä kankaasta on vaikea saada paljain käsin kunnon
otetta. Hyväksi avuksi ehkä olisi, että pari matkustajaa kierittelisi pallokankaan päällä
kohti huippua...
Poks! Näin päästään jälleen nauttimaan onnistuneesta lennosta.
Noin kello 22:40 olemme valmiit lähtemään paluumatkalle.
Takaisin lähtöpaikalla olemme hieman ennen puoli kaksitoista.
Naapuripallo laskeutui melko lähelle meitä, mutta sen auto ei päässyt likelle,
joten paluu venyi aina yhteen saakka.
Sivulle Haave todeksi! | Seuraava lento | Sivua on päivitetty 10.12.2015 |
Kaija Tuuna 2012