Alkukevään olin vääntänyt sivujani "uusiin puihin" ja jopa omahyväisesti päättänyt, että ei ilmaan ennen kuin sivut ovat valmiit ja verkossa. Viimevuotiset kolme lentoakin olivat autuaasti jääneet oman onnensa nojaan. Kun kaiken lisäksi alkukeväällä on ollut toistamiseen lennon suhteen sopimattomia ilmoja, on tämän pitänyt olla työni kannalta suotuisaa kehitystä??
Koittaa sitten muuanna päivänä kaunis sää. Kuin tilauksesta on lennolla yksi paikka vapaana, joten asia on sitä myöten selvä. Periaatteet saavat tietää huutia saman tien :)
Laukontori kello noin 18:15. Lentoavustaja Hannu Larimaa kirjaa lennolle lähtevien nimet
sekä jakaa turvaohjeet, jonka jälkeen hän ja lentäjä Jani Länkinen seurailevat,
minne tuuli kuljettaa pilottipalloa. Se näyttää kiitävän jonnekin lännen suuntaan.
Puheissa vilahti Hämeenkyrökin hetkeä aikaisemmin.
Pyynikin rannalta nousemme ilmaan.
On hyvä, että lentäjä harjoituttaa matkustajat
tulevaan, sillä monille lento on outo tapahtuma ja lisäksi harjoittelulla saattaa
olla psykologisesti rentouttava vaikutus, jos vaikka hieman jännittää.
Auringonpalvojia ja uimareita ei rannalla vielä näy, sen sijaan nurmikolla on nähtävästi
puistojumppa meneillään.
Viime vuonna aloitettu "palloposti" on taas mukana, se nähtävästi on ollut suosittua.
Voisiko tässä ajatella jatkettavan ranskalaisen
Antoine de Saint-Exupéryn, tunnetun postilentäjän, perinteitä - hieman pienemmässä
mitassa tosin?
Korttiin on kuvattu Linnan Pallon jo käytöstä poistetut ja nykyiset pallot
- tähän saakka. Kuuden kyydissä olen ollut.
Kahvipaketti mahtoi olla hätkähdyttävä näky.
Sini-valkoraitainen pallomme vierii tuulen mukana puolelta toiselle ja
lentoavustaja näyttää olevan helisemässä huippuventtiilin kanssa.
Köysihenkilötkin saavat tehdä tosissaan töitä.
Olen taas mennyt etukäteen koriin pötköttelemään ennen kuumatäytön aloittamista.
Siinä lentäjällä on hommaa aivan tarpeeksi, sillä tuulenpuuskat heittelevät kupua
puolelta toiselle.
Nousemme muutamaa minuuttia vailla 20 ilmaan.
Pyynikin uimarannat ja pelipaikat ovat vielä autiot, mutta ei kestä kauan,
ennen kuin alkaa kova vilske.
Auringon kimallusta Pyhäjärvellä.
Pikku Venetsiaksi ristitty asuinalue Pirkkalassa, Pereensaaren vieressä. Ninen syntyä ei liene
vaikea arvata.
Raholan siirtolapuutarha on kuin tilkkutäkki.
Kalkunvuoren asuntoalue.
Mustavuoren laskettelumäessä näkyy vielä hieman lunta.
Pitkäniemen eritasoliittymä läntisellä ohikulkutiellä.
Kolmenkulman liikekeskus, jossa sijaitsevat Kodin Terra ja ABC-asema.
Nimi tulee sijainnista Nokian, Ylöjärven ja Tampereen rajamaissa - tosin juuri ja juuri
Nokian puolella :)
Tämän teollisuushallin päähän laskeuduimme talvella 2010.
Voi sitä lumen
määrää! :)
Nokialla sijaitseva Penttilänpuisto on ollut useaan otteeseen
ilmaannousupaikkana. Länsituulella lentoreitti johtaa täsmälleen Tampereen
keskustan yli.
Nokia
Etualan radalla käyvät autokoulujen oppilaat harjoittelemassa mm. liukkaan kelin ajoa.
Taustalla useankin kerran laskeutumispaikkana toiminut Koukkujärven kaatopaikka.
Kai siellä radalla nytkin joku kurvia vetää??
Kyynijärvi.
Kuvan yläreunassa näkyviä sorakasoja siloittelimme 7.6.2010.
Siltatyömaa valtatie 11:lla. Lennämmekin lähes koko ajan tien päällä, joten
hakuhenkilöitten on helppo seurata.
Ylinenjärvi auringonkilossa. Taaempana näkyy Mahnalanselkä.
Valtatien 11 toisella puolella samalla kohtaa sijaitsee Alinenjärvi.
Taustalla siintää Kulovesi. Piskuinen järvi on Iso-Tappuri.
Lentäjä-Jani luotsaa alustamme varmoin ottein.
Hemijärvet
Ruutana
Siuro ja Linnavuori.
Murhasaari
Siuron kirkko suurin piirtein kuvan keskellä.
Kirhasaari
Vastakkaisella puolella avautuu Mahnalanselkä.
Kulovesi ja Järvenjärvi.
Tampere on jäänyt jo kauas taakse. Juuri erottaa vielä Pyhäjärven ja Näsijärven hahmot.
Kesäniemi
Launiasjärvi, jonka takana valtatie 11 kiertää Peltokankaanvuorta.
Käännymme pois valtatie 11:lta, jota pitkään olemme seuranneet ja suuntaamme kohti tulevaa
laskeutumispaikkaamme...
On maanviljelystöitten aikaa.
Salminvuori
Tästä on myrsky pyyhkinyt yli?
Kuumailmapallobongari?
Piikkilänjärven takaisella pellolla on laskeutumispaikkamme.
Aluksemme peilailee itseään veden kalvosta.
Piikkilänjärvi
Ensiksi näyttää, että tömähdämme tuohon veden rajaan, mutta aluksemme lipuu hienosti
taaempana olevaan kaltevaan rinteeseen, joka hyvin pysäyttää vauhtimme.
Koria siirretään likemmäs tietä.
Laskeutumispaikkamme
Olemme "kyntäneet" peltoa hieman lisää. Onneksi siitä ei ole koitunut mitään haittaa.
Laskeutumisaikamme on hieman vaille 21.
Valkovuokot valmistautuvat yöpuulle.
Autot ovat joutuneet jäämään melko kauas. Onneksi ei sentään tarvitse raahata koria niitten luo.
Sellaistakin saattaa pahimmassa tapauksessa joutua tekemään...
Joudumme hetken odottelemaan apuvoimia, mutta onhan tässä vielä valoisaa iltaa. Hyttyset
vaan pakkaavat hätistelemään.
On se sinne aina mahtunut, ihme jos ei nytkin?
Kun kalusto on heivattu lavalle...
... seuraa drinkki ja diplomien jako hieman yli 22.
Aivan kaikilta lennoilta ei diplomia ole, mutta kyllä niillä jo yhden seinän tapetoisi.
Itse asiassa sitä esitettiin jo viidennen lennon jälkeen... :)
Vuoden lennot jäivät tähän yhteen. Mistä moinen laiskuus?
Yksi syy olivat huonot kelit, joitten takia jouduttiin lentoja perumaan hyvin paljon enkä halunnut kokea jatkuvia pettymyksiä. Toisaalta sivujen uusiminen oli minulle erittäin raskasta ja tein sitä toisinaan hyvin väkinäisesti. Mutta mitä pitemmälle työtä siirtää, sen enemmän joutuu pinnistelemään :).
Sivulle Haave todeksi! | Seuraava lento | Sivua on päivitetty 8.12.2012 |
Kaija Tuuna 2012